Annele Kekki: Uneksi muuttuva ranta

Annele Kekki-Hellmanin runojen innoittajina ovat olleet m. antrealaiset isovanhemmat. ”Uneksi muuttuva ranta” tuo eteemme muistoja, lapsuuskuvia, iloa ja surua, meitä edeltäneiden polvien jättämää perintöä ja kaipuuta niihin heihin kuin heidän elinpiiriinsä. Muutamissa runoissa helkkyy murre:
”Nii mont surruu
ja nii mont illoo,
et myö vällee keitetääki kohvit
ja pannaa makiaa leipää pöytää.

Vuosisataisten polkujen jalkojen painallukset kulkevat herkkinä kuvina. Ne tuovat meidät tähän päivään:

Nyt laitan kuvat laatikkoon.
Joku sen avaa, kysyy nimiä.
Tuntemattomampi olen itsekin joka päivä.
Junaan en nouse, nauti shampanskojaa
pitkällä radalla,
aistien helppoon harhaan en usko,
uneeni tahdon rannan ja laiturin.
Laiturissa odottaa valkoinen vene.
Vuoksi virtaa vierasta vettä.

Runokirja on jaettu teemakokonaisuuksiin ja sen kuvituksen on muutamia kauniita vanhoja valokuvia. 84 sivua, painovuosi 2016.