Antrean kirkot

Teksti Veikko Partanen, Antrealainen nro 37, 2008. 
Kirjoitus perustuu pääosin Rakennustaiteen museon johtajan Timo Keinäsen kirjoitukseen ”Frithiof Mieritz, unohdettu arkkitehti” (Taidehistoriallisia tutkimuksia 28, Taidehistorian seura), josta ja muusta avusta Veikko Partanen esittää artikkelinsa lopussa lämpimät kiitokset.

 

Frithiof Mieritz toimi arkkitehtina ja rakentajana Suomessa vuodesta 1883 vuoteen 1895 ja tämän jälkeen Pietarissa vuoteen 1915. Siis yhteensä noin 32 vuotta.

Viron arkkitehtuurissa hänet tunnetaan Pärnuun vuonna 1904 suunnittelemansa art nouevau -huvilan, Villa Ammenden ansiosta. Pietarissa hänet tiedetään yhdeksi kaupungin rakentajista. Suomen arkkitehtuurin historiassa häntä ei ole esitelty. Hänestä ei ollut edes muistokirjoitusta alan lehdessä vuonna 1916, jolloin julkaistiin samana vuonna kuolleiden Herman Geselliuksen ja Axel Gyldenin nekrologit. Kuitenkin vielä tänään on nähtävissä hänen rakennuksiaan. Helsingin Seurasaareen kuljetaan Mieritzin piirtämän sillan ja sen portin kautta, eikä sillan päässä oikealla norjalaistyylinen metsän- vartijan talo jää huomaamatta. Myös Seurasaaren ravintola, muutamien pienempien rakennusten ohella, on hänen käsialaansa.

Arkkitehti F. Mieritzin tausta

Isä F.W. Mieritz (1835-1883) saapui Saksasta Vaasaan rakentamaan, kun Vaasa 1862 siirrettiin palon jälkeen uuteen paikkaan. Hän otti vaimokseen kristiinalaisen Wilhelmiina Hesselblattin ja heille syntyi Frithiof-poika 1863. Vaasassa ei kuitenkaan ollut riittävästi töitä muurarimestari-arkkitehdille, joten perhe muutti Helsinkiin. Mieritz suunnitteli ja rakensi puutaloja lähinnä Kaivopuiston seutuville. Hän omisti  myös  taloja ja asuntoja, joten hän saavutti hyvän taloudellisen aseman. Niinpä F.W. Mieritz pystyi lähettämään poikansa Frithiofin Saksaan opiskelemaan, missä kolme ensimmäistä vuotta kului Holzmindenin käytännön läheisessä rakennusteknisessä koulussa. Syksystä 1882 alkaen hän suoritti nelivuotisen Hannoverin teknillisen korkeakoulun 3. ja 4. vuoden kurssit.

Kurssit sisälsivät mm gotiikan ja renessanssin muoto-oppia, julkisten rakennusten suunnittelua, sekä kustannuslaskentaa ja työnjohtoa. Jo 1883 Mieritzillä oli osoitekalenterissa ilmoitus ”Frithiof Mieritz arkkitehti”. Myöhemmin hän laajensi toimintansa käsittämään kaiken rakennusalan suunnittelusta työnjohtoon asti. Näin tosin toimittiin yleisesti.

Aloittaessaan uransa Mieritz oli vasta 20-21-vuotias. Isän samanaikaisen kuoleman, kokemattomuuden ja melko vähäisen koulutuksen, sekä saksalaistaustan ja suvun tuoman tukiverkon puutteen vuoksi alku oli nihkeää. Taustatuella oli silloin nykyistä suurempi merkitys. Suurten kaupunkitalojen suunnittelu pysyi tukevasti nimekkäiden arkkitehtien käsissä. Ilman näyttävää referenssiä saadut työt jäivät vaatimattomiksi nimekkäisiin verrattuna. Niinpä hän paneutui höyrylaivojen myötä rannikolla ja saaristossa alkaneeseen puuhuvilarakentamiseen. Nykyään hänen suunnittelemiaan on tai tiedetään olleen kymmeniä rakennuksia Degeröstä alkaen rannikolla aina Hangon Grand-hotelliin asti. Itse asiassa viimeisin ”löytyi” Espoon saaristosta maaliskuussa 2008. Silloinen osin sekava ns. nikkarityyli väistyi nopeasti kansallisromanttisen tyylin tieltä - vrt. Hvitträsk.

Antrean kirkko

Suomen kaudella oli Antrean kirkon suunnittelu arkkitehti F. Mieritzin päätyö. Kun tuntee hänen opiskelu-, opintomatka-, suunnittelu- ja toteutustaustaansa puurakennusten parissa, ei sopivampaa suunnittelijaa voisi löytää. Ihmetystä herättääkin vain se, miten alle 25-vuotias arkkitehti sai niin vaativan tehtävän niin vähillä meriiteillä. Selityksenä lienee vasta Antreaan valitun Rovasti K.R. Malmströmin vaikuttaminen valinta-asiaan. Puun käyttö ulko- ja erityisesti sisäpuolisena tehokeinona risteävine liitoksineen vaatii erittäin hyvää avaruudellista kolmiulotteista hahmotuskykyä, jota ei saavuteta ilman tiettyä käytännönläheisyyttä.

Lainaus tunnetun professori Carolus Lindbergin arviosta Antrean kirkosta: ”Antrean kolmas lokakuun 21 päivänä 1894 tarkoituksensa  vihitty kirkko oli (huom. imperf.) poikkilaivallinen pitkä kirkko, johon tornin vastaisella puolella liittyi särmikäs runkohuonetta matalampi kuori. Rakennusmuodoiltaan kirkko sattuvasti edusti 1800-luvun loppupuolen rikasmuotoisia  puukirkkoja, joissa puuainekseen yritettiin soveltaa ajankohdan kehittämiä ja tyylimalleiksi otettuja vaihtelevia aiheita.

Antrealaisten silmillä tämä kirkko oli komea ja juhlava, niin ulkomuodollaan kuin sisustuksellaan hartautta herättävä.”

Muutto Pietariin, uusi elämänvaihe

Vaivalloisen Nurmeksen kirkon rakentamisen valvomisen ja avioeron jälkeen F. Mieritz muutti Pietariin vuonna 1895 saatuaan edullisen työtarjouksen. Hän suunnitteli R. von Haartmanin perustaman Suomalaisen Höyrylaiva Oy:n lukuisia matkustajaterminaaleja Nevan, Volgan ja Okan varrelle.