Piirin perustaminen

Karjalaseurojen Satakunnan piiri perustettiin Satakunnan Karjalaisseurojen piiri-nimisenä yhdistyksenä 11.11.1945. Piirin kotipaikka oli tuolloin Kokemäki. Piirin ensimmäinen puheenjohtaja oli porilainen opettaja Elias Aatolainen, joka toimi puheenjohtajana myös perustamista valmistelevissa kokouksissa lokakuussa 1945. Hänen puheenjohtajakautensa kesti noin vuoden. Hänen jälkeensä toimivat lyhytaikaisina puheenjohtajina kokemäkeläinen asemapäällikkö Ensio Jahnukainen ja porilainen maisteri Pekka Supinen. Seuraavina puheenjohtajina toimivat kokemäkeläinen maisteri Matti Kähäri ja samoin kokemäkeläinen maanviljelijä Eemeli Kuisma v. 1947 – 1964. Puheenjohtajakausien ajallinen jakautuminen em. henkilöille ei kuitenkaan ole tiedossa. Piirin toistaiseksi pisimpään toiminut puheenjohtaja on köyliöläinen opettaja Juhani Kaatonen, joka toimi tehtävässä 25 vuotta vuosina 1964 – 1989. Hänen jälkeensä puheenjohtajina toimivat vammalalainen rakennusmestari Viljo Solja v. 1989 – 1991 sekä raumalainen Alpo Jortikka 1991 – 1994. Vuoden 1994 vuosikokouksesta alkaen piiriä johti noormarkkulainen myyntiedustaja Jouko Hämäläinen vuoden 2016 loppuun saakka, minkä jälkeen piirin puheenjohtajana aloitti kiukaislainen Jouko Perttu.

Piirin ensimmäisen hallituksen muodostivat Elias Aatolainen, Lauri Ikävalko, Sulo Venejoki, Ensio Jahnukainen, Veikko Karhu, Toivo Patjas, Maija Meronen ja Toivo Kuisma. Piirin sihteerinä toimi tullivirkailija Arvi Marila merkittävän pitkän ajan, 30 vuotta vuodesta 1959 vuoteen 1989 saakka.

Piirin maantieteellinen alue on laajempi kuin nykyisen Satakunnan maakunnan alue. Satakunnan piiriä perustettaessa siihen kuuluivat myös Hämeenkyrön ja Ikaalisten karjalaseurat, jotka eivät enää ole piirin jäsenseuroja. Kuitenkin monien Satakunnasta Pirkanmaan maakuntaan siirtyneiden kuntien alueilla toimivat karjalaseurat ovat edelleen Karjalaseurojen Satakunnan piiriin jäsenseuroja.

Toimintansa alkuvuosina piirillä oli siirtoväen edunvalvojan rooli toimialueellaan. Koska arkistoaineistoa piirin toiminnan alkuvuosilta ei ole säilynyt, ei voida konkreettisesti osoittaa, miten piiri ja sen jäsenseurat pystyivät käytännössä auttamaan evakuoinnin aiheuttamien ongelmien ja uuden elämän aloittamiseen liittyvien vaikeuksien ratkaisemisessa. Piirin ensimmäisten toimintavuosien aikana karjalainen väestö etsi vielä lopullista sijoituspaikkaansa. Kesällä 1945 voimaan tulleen maanhankintalain voimaan tulon jälkeen alkoi mm. hiitolainen maaseutuväestö siirtyä Vaasan läänistä Satakuntaan, jonne sijoitettiin lisäksi paljon entisten Räisälän ja Vpl. Pyhäjärven kuntien asukkaita. Räisäläiset sijoittuivat lähinnä Etelä-Satakuntaan Kiukaisten – Nakkilan – Rauman alueelle ja pyhäjärveläiset Satakunnan itäosiin mm. Huittisten ja nykyisen Sastamalan alueelle. Kaukolalaisia sijoitettiin piirin alueelle Parkanoon.

Uuden asutustilan tai sijoituspaikan löytyminen ja sinne siirtyminen ei tapahtunut hetkessä, vaan prosessi kesti useamman vuoden. Olosuhteiden vakiintuessa ja siirtoväen löydettyä pysyvät asuinpaikkansa ja paikkansa yhteiskunnassa piirin toiminnassa painottuivat yhä enemmän kulttuurijärjestön sekä karjalaisen perinteen vaalijan tehtävät.

Piirin toiminnan alkuvuosikymmenet

Piirin alkuvuosien historiatiedot ovat puutteelliset, koska sen arkisto vuoteen 1989 saakka on kateissa. Lisäksi ovat kateissa vuosien 1995 – 1997 tiedot. Porin Karjala-Seuran arkistossa säilyneiden lehtiartikkeleiden valossa voidaan tarkastella piirin 1970- ja 1980-lukujen toimintaa. Ajanjakson aikana karjalainen kulttuuri ja perinne elivät Satakunnassa voimakkaana. Ehkä tähän toimintaan oli tuolloin enemmän aikaa ja mahdollisuuksia paneutua kuin välittömästi sotia seuranneina vuosina, jolloin tärkeintä oli luoda perheille elämisen edellytykset ja rakentaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa muiden suomalaisten kanssa. Henkisillä riennoilla oli tärkeä asema piirin ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa. Karjalaista kulttuuria ja perinnettä kerättiin, tallennettiin ja pidettiin elävänä. Lisäpotkua toiminnalle saatiin henkisten kilpailujen järjestämisestä. Kilpailusarjoja oli paljon ja ne olivat monipuolisia. Kilpailulajeina olivat mm. kirjallinen ja kuvallinen sekä esittävä taide, kädentaidot mm. tekstiili- ja puukäsitöissä ja tietysti Karjalan piiraiden leivonta. Säilyneestä aineistosta voidaan todeta, että henkisiin kilpailuihin osallistui runsaasti eri-ikäisiä osanottajia, hyvin paljon myös lasten ja nuorten sarjoihin. Mm. vielä vuonna 1988 piirin henkisiin kilpailuihin todetaan osallistuneen yli 200 osanottajaa 17 seurasta. Usein piirin parhaaksi seuraksi henkisissä kilpailuissa selviytyi Kokemäen Karjalaseura, mutta myös Ulvilan, Eurajoen, Kiukaisten ja Kankaanpään karjalaseurat olivat menestyksekkäitä.

Myös ruumiinkulttuuri oli voimissaan 1970- ja 1980-luvuilla. Porin Karjala-Seura oli kestomenestyjä Karjalan Liiton kesäjuhlien urheilukilpailuissa. Eräässä Satakunnan Kansan lehtiartikkelissa vuodelta 1979 todetaan, että Satakunnan piiri voitti Karjalan Liiton kesäkisoissa selvästi piirien välisen kilpailun ja Porin Karjala-Seura oli ylivoimainen seurojen välisessä kilpailussa. Parhaan tuloksen ko. kilpailuissa saavutti porilainen Hannu Mykrä voitettuaan 400 metrin juoksun ajalla 48,00. Tällä tuloksella menestyisi Suomessa ratakierroksella hyvin nykypäivänäkin. Porin Karjala-Seuran maaottelujuoksija Kimmo Saaristo on myös käynyt voittamassa Karjalan Liiton mestaruuksia pikamatkoilla.

Piirin voidaan katsoa menestyneen toiminnassaan alkuvuosikymmenien kuluessa. Vietettäessä piirin 40-vuotisjuhlaa Kokemäellä totesi Karjalan Liiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen Satakunnan olevan liiton kärkipiirejä. Hän kiitti piiriä työstä, jota täällä oli tehty sekä karjalaisen perinteen vaalimiseksi että Karjalan heimon sopeuttamiseksi tasa-arvoisena suomalaiseen yhteiskuntaan.

Piirin toiminta 1990-luvulta nykypäivään

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa piirin toiminta oli edelleen monipuolista edellisten vuosikymmenien jatkumona. Varsinkin naistoimikunta järjesti runsaasti erilaisia omia tapahtumiaan ja vastasi myös piirin yhteisten tapahtumien tarjoiluista ja usein myös ohjelman järjestelyistä. Pitopäivällisiä järjestettiin säännöllisesti vuosittain. Usein pitopaikkana oli Luvian Tasala. Pitopäivälliset ovat tuottaneet oheisarpajaisineen hyvän lisän piirin tulorahoitukseen. Lisäksi toimikunta järjesti perinneruokakursseja, virkistyspäiviä, retkiä ja matkoja. Myös nuorisotoimikunta toimi edelleen ansiokkaasti ja sen järjestämille leireille löytyi hyvin osanottajia. Vuonna 1989 järjestetylle nuorten leirille Luvian Verkkokarissa osallistui 35 henkilöä. Vuonna 1994 nuorten leiri järjestettiin Kullaalla Tammen tilalla. Leirille osallistui 24 nuorta ja 11 ohjaajaa. Vähitellen kiinnostus leirejä kohtaan kuitenkin väheni ja niiden järjestämisestä täytyi luopua.

Vuosi 1989 oli ensimmäisen evakkoon lähdön 50. muistovuosi, jolloin käytiin paljon kouluissa kertomassa karjalaisuudesta ja sen kipeistä muistoista, mutta myös elämänhalusta ja vaikeuksien voittamisesta. Samana vuonna järjestettiin Karjalan Liiton hengelliset päivät Porissa.

Piirin joulujuhla/pikkujoulu järjestettiin säännöllisesti aina 2010-luvun alkupuolelle saakka, mutta muutamana viime vuonna sen järjestäminen on ollut epäsäännöllistä. Vuonna 2017 joulujuhla järjestettiin ja se on ohjelmassa myös vuonna 2018.

1990-luvun alkupuolella kilpailtiin paljon eri lajeissa, joita olivat ainakin henkiset kilpailut, tietokilpailu, piirakka-, hiihto-, suunnistus-, maastojuoksu-, kyykkä- ja yleisurheilumestaruuskilpailut. Eri osakilpailuista laskettiin seurojen pisteet yhteen ja eniten pisteitä saanut seura voitti toimintakilpailun ja sai kiinnityksen Pamaus-lautaseen. Useimmiten voittajaksi selviytyi Porin Karjala-Seura. Rauman Karjalaiset ja Ulvilan Karjalaseura pääsivät usein muille mitalisijoille. Pori Karjala-Seura menestyi edelleen myös Karjalan Liiton urheilutoiminnassa. Valitettavasti sekä piirin henkiset kilpailut että urheilukilpailut kyykkää lukuun ottamatta jouduttiin lopettamaan 1990-luvun lopulla osanottajamäärien voimakkaasti laskiessa. Urheilulajeista kyykkä säilytti pisimpään paikkansa piirin toiminnassa innokkaiden vetäjien ja harrastajien toimesta. Piirissä järjestettiin kyykän piirinmestaruuskilpailut ja cup-kilpailu aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Vuoden 1992 Karjalaisille kesäjuhlille osallistuivat piiristä Ulvilan ja Nakkilan joukkueet. Satakuntalaisedustus nähtiin myös Porissa v. 2002 järjestetyillä Karjalaisilla kesäjuhlilla, kun mukana olivat Nakkilan, Rauman ja Ulvilan joukkueet. Kilpailumielessä kyykän harrastus päättyi vuonna 2008, mutta Huittisten, Äetsän ja Vammalan Karjalaseurat ovat keskuudessaan pitäneet kyykkätaitoja yllä harrastusmielessä. Harjavallan Karjalaseura aloitti kyykän harrastuksen uudelleen v. 2014, minkä jälkeen seura on pitänyt kaikille harrastajille avoimia säännöllisiä harjoituksia. Harjavallan Karjalaseura on järjestänyt myös kilpailuja sekä kyykän koulutustoimintaa piirin alueella, myös karjalaisen toiminnan ulkopuolisille yhteisöille.

Piirin toimintakilpailu on viimeisen kymmenen vuoden ajan (v. 2004 alkaen) ratkaistu Karjalan Liiton toimintakilpailun perusteella. Vuotta 2005 lukuun ottamatta kilpailun on voittanut Hiitolan Pitäjäseura. Piirin puheenjohtajisto lanseerasi v. 2004 uuden seurojen aktiiviseen ja aloitteelliseen toimintaan perustuvan kilpailun, jonka voittaja saa haltuunsa vuodeksi ns. Taistelijan maljan. Karjalan Liiton toimintakilpailun eri sarjoissa ovat satakuntalaisseurat menestyneet usein mitalisijoille saakka. Hiitolan Pitäjäseura on ottanut useita voittoja pitäjäyhdistysten sarjassa, Porin Karjala-Seura on saavuttanut mitalisijoja sarjassa 201 - 300 jäsentä, Noormarkun Karjalaseura on saavuttanut useita 1. - 3.sijoja sarjassa 51 - 100 jäsentä ja pienimpien seurojen (alle 51 jäsentä) sarjassa palkintosijoja ovat saavuttaneet Ahlaisten Karjalaiset, Eurajoen Karjalaseura ja Euran Karjalaiset. Piiri on voittanut Karjalan Liiton toimintakilpailun ainakin vuosina 2003 (2002) ja 2014 (2013) järjestettyään edeltävänä vuonna Karjalaiset kesäjuhlat.

Piiri on järjestänyt yhdessä Karjalan Liiton kanssa neljät Karjalaiset kesäjuhlat, joista ainakin kaksien viimeisten järjestelyihin on osallistunut myös Karjalainen Nuorisoliitto. Vuoden 1976 kesäjuhlat järjestettiin Porissa ja vuonna 1988 Raumalla. Kahdet viimeiset kesäjuhlat on järjestetty taas Porissa vuosina 2002 ja 2013. Juhlien luonne ja osanottajamäärä edellyttävät järjestämispaikkakunnan saamista mukaan järjestelyihin, Tapahtumia varten tarvitaan suuria kokoontumistiloja ja mahdollisuudet riittävien palveluiden järjestämiseen. Erityisesti Porissa vuonna 2013 järjestetyt kesäjuhlat ovat saaneet osallistujilta runsaasti kiitosta, kun suuri osa toiminnoista oli keskitetty Karhuhalliin ja, kun sekä avajais- että päiväjuhla pidettiin jäähallissa lyhyen kävelymatkan päässä Karhuhallista. Myös urheilutapahtumat Karjala-golfia lukuun ottamatta järjestettiin samassa urheilukeskuksen ympäristössä.  

Kesäjuhlien lisäksi muita Karjalan Liiton valtakunnallisia tapahtumia piirissä ovat viime vuosina olleet hengelliset päivät Raumalla 17. – 18.3.2007 ja Talvisodan alkamisen muistotilaisuus 27.11.2011 Porissa. Karjalan Liiton mestaruuskilpailuista on 2000-luvulla piirissä järjestetty hiihtomestaruuskilpailut Kankaanpäässä v. 2008, suunnistusmestaruuskilpailut v. 2010 Ulvilassa, Karjalan Maraton ja Nuorten Maili Porissa v. 2013 ja suunnistusmestaruuskilpailut Kankaanpäässä v. 2014.

Vuonna 2005 piirin 60-vuotisjuhlatilaisuudessa piirin hallitus luovutti Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkoselle esityksen lähellä Porin rautatieasemaa sijaitsevan Lounaisen Linjakadun nimen muuttamisesta Karjalankaduksi. Porin kaupungin myönteinen päätös em. kadun nimen muuttamisesta Karjalankaduksi saatiin vuonna 2007.

Piiri on ollut jäsenseuroineen aktiivisesti mukana Karjalan Liiton hankkeissa mm. osallistumalla lahjoituksin viime sotiemme jälkeisen asutustoiminnan johtajana toimineen Veikko Vennamon toiminnan kunniaksi pystytetyn asutustoiminnan muistomerkkihankkeen varainkeräykseen v. 2009. Samoin piiri ja sen jäsenseurat osallistuivat runsaskätisesti Evakkoäiti-muistomerkkihankkeen rahoittamiseen v. 2013 - 2014.

Uudenlaista yhteisöllistä osallistumista edusti piirin osallistuminen näytteilleasettajana Farmari 2011-messuille yhdessä Karjalan Liiton kanssa. Messuille osallistumisen tarkoituksena oli löytää karjalaiseen toimintaan sellaisia uusia henkilöitä, jotka eivät vielä olleet tunnistaneet karjalaisuuttaan tai eivät toistaiseksi olleet rohkaistuneet lähtemään toimintaan mukaan. Messuväelle esiteltiin karjalaista yhdistystoimintaa ja jaettiin toiminnasta kertovia esitteitä. Esittelypisteessä oli myynnissä karjalanpiirakoita ja Karjalan Liiton tuotteita.

Piirin säännöt ja nykyinen toiminta

Piirin sääntöjä on uudistettu kaksi kertaa 2000-luvulla. Vuoden 2001 sääntömuutoksen yhteydessä siirryttiin vanhasta yhden vuosikokouksen järjestelmästä nykyiseen kahden varsinaisen kokouksen (syys- ja kevätkokous) järjestelmään. Samalla piirin nimi muutettiin Karjalaseurojen Satakunnan piiriksi. Kesällä 2018 Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi piirin uudet, Karjalan Liiton mallisääntöjen mukaiset säännöt. Sääntöuudistuksen yhteydessä piirin nimi muutti Karjalan Liiton Satakunnan piiriksi.

Nykyisin piirin hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3-14 hallituksen jäsentä. Hallituksen alaisuudessa toimii kuusi toimikuntaa, joita ovat nais-, tulevaisuus-, ohjelma- ja kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- sekä hengellisen toimikunta. Toimikunnat suunnittelevat toimialueensa toiminnan, esittelevät sen hallituksen hyväksyttäväksi ja toteuttavat suunnitelmansa saatuaan niille hallituksen siunauksen.

Piirin tiedottaminen perustui 2000-luvun alkuun asti perinteiseen postin kautta välitettäviin tiedotteisiin/kirjelmiin, lehtikirjoituksiin ja-ilmoituksiin ja puhuttuun sanaan. 2000-luvun alussa käynnistetiin Huittisten Ammattikorkeakoulun kanssa EU-rahoitteinen hanke, jonka tuloksena piiri ja useat sen jäsenseurat saivat ensimmäiset internet-kotisivunsa v. 2003. Vuonna 2011 piirin kotisivut siirrettiin Karjalan Liiton kotisivujen yhteyteen. Tällä hetkellä on meneillään kotisivujen uudistaminen ja siirtäminen liiton uusien kotisivujen yhteyteen.

Piirin toiminnan luonne on muuttunut vuosikymmenien kuluessa. Ajan haasteisiin ja jäsenistön toiveisiin on pyritty vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Pääosa toiminnasta tapahtuu kuitenkin seuroissa. Piiriorganisaation tehtävänä on edesauttaa seurojen toimintaa ja toimintakyvyn säilyttämistä.

Piirin jäsenseuroissa on tällä hetkellä n. 1550 henkilöjäsentä.