Karjalan Liiton Pohjolan piiri ry
Pohjolan piirin karjalaiset koolla Syötteellä
"Sie, mie ja myö yhes" syystapahtumaan/-kokoukseen 10-12.10. Syötteellä osallistui Karjalaseurojen Pohjolan piiristä reilut 60 jäsentä kahdeksasta seurasta. Suurin osa kokousväestä tuli bussilla Oulusta tai sen eteläpuolisista seuroista. Kaukaisimmat tulivat Ivalosta asti. Syystalven ensimmäiset lumisateet tekivät automatkailun Syötteen huipulle todella haasteelliseksi.
Syystapahtuma kokouksineen oli Pohjolan piirin viides vuosittainen tapahtuma eri puolilla laajaa piiriä. Tapahtuma on todettu kokoustoiminnan lisäksi merkittäväksi ja tarpeelliseksi tapaamismuodoksi karjalaisen jäsenistön keskuudessa. Samalla se toimii yhteishengen luojana ja yhteisten suuntaviivojen kokoojana. Runsas osanottajamäärä johtui suurelta osin myös Syötteen vetovoimasta luennoitsijoineen. Päivien aikana laulu raikui ja puhe pulppusi karjalaiseen tapaan. Oli mukava tavata tuttuja ja vaihtaa ajatuksia. Tuloiltana laulettiin joukolla yhteislauluja Koillis-Lapin seuran edustajien Sisko Perttusen (kitara) ja Pentti Väyrysen (hammond) säestyksellä.
"Pajoloin da Runon Illačču" kokosi väen lauantain illanviettoon, jonka ohjelmasta vastasi Oulun Karjalaseuran Kuoro Käköset ja Vitaly Chapkovich. Kuoro esitti runojen lomassa Vitaly Chapkovichin sävellyksiä mm. Ilmari Pimiän, Eino Leinon ja Jaakko Rugojevin runoihin sekä perinteisiä karjalaisia ja karjalankielisiä lauluja. Laulu ja haitarinsoitto raikui kuin ennen vanhaan. Vielä myöhemmin väki sai nauttia pudasjärveläisen "Suopunki"-yhtyeen laulajien Risto Puhakan ja Olavi Raution lauluesityksistä Vitaly Chapkovichin säestäessä haitarilla. Syöte-humppa ja monet tanssikappaleet soivat tosi hienosti.
Karjalan Liiton kuulumisia
Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg toi tervehdyksen Karjalan Liitosta ja kertoi toiminnan painopisteistä sekä vv. 2014-2017 strategiasta "Avoin ja vahva Karjalan Liitto". Aluevastaava Tarja Ylitapio kertoi piirin toiminnallisista tavoitteista "myö yhes" teemalla. Seuroilta saatiin hyviä vinkkejä toiminnan kehittämiseen. - Ensi vuosi on juhlavuosi; Karjalan Liiton 75-v.juhlaa vietetään 25.4.2015. Vuosi 2015 on myös Vanhan Kalevalan 180-juhlavuosi ja Kantelettaren merkkivuosi. - Karjalan Liiton teemaa "Karjalainen sanankäyttö" on täällä Pohjolassa toteutettu hienosti; teillä on oma julkaisu ja tässä tapahtumassakin on jäsenistön oma "Tarinasta kirjaksi" -näyttely, totesi Hallenberg.
Syyskokousvalintoja
- On erittäin tärkeää, että me karjalaiset kohtaamme toisemme tällaisessa tilaisuudessa. Se lujittaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa meidän identiteettiämme, totesi Karjalaseurojen Pohjolan piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä syyskokouksen alussa. Kokouksen puheenjohtajana toimi teollisuusneuvos Jorma Terentjeff ja sihteerinä piirin sihteeri Heljä Rahikkala. Piirin puheenjohtajana jatkaa edelleen Ahti Pyörnilä Oulusta ja varapuheenjohtajana Lauri Utunen Vihannista. Vahvistettiin uusi aluejako ja valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vv. 2015-16. Lapin alue: Pentti Väyrynen, varalla Irja Jefremoff, Rovaniemen alue: Antti Nirkkonen, varalla Marjo Savolainen, Oulun alue I: Kari J. Ylönen, varalla Esko Salmela, Oulun alue II, Leena Leskelä, varalla Erkki Jaatinen, Nivalan alue: Jarmo Pylkkönen, varalla Riitta Viitakangas, Paavola-Raahe alue: Liisa Hiltunen, varalla Paavo Kokko. Paltamon Karjalaseuran toiminnan päättyessä puheenjohtaja kiitti pitkäaikaista hallituksen jäsentä Laura Jokista ja luovutti hänelle karjalahuivin. Toimikunnat pysyivät muuten ennallaan, paitsi tiedotustoimikuntaan lisättiin Heljä Rahikkala Martta Raution lisäksi. Entiset toiminnantarkastajat jatkavat. Piirin varsinainen toiminta jatkuu entiseen tapaan, kevätkokous pidetään Keminmaassa ja syyskokous Utajärvellä. Piirin toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 2015 hyväksyttiin.
Karjalaisuus synnyinlahjana
Teollisuusneuvos, Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:n toimitusjohtaja Jorma Terentjeff kertoi lämpimästi ja sydämellisesti omasta karjalaisuudestaan. Hän totesi: "Kun aamulla piti valita, lähteekö tapaamaan karjalaisia Syötteelle vai johonkin muualle, karjalaiset voittivat." Hänen mielestään karjalaisuus on hänelle enemmän kuin äidinmaidossa saatua asiaa. Siihen kuuluu valtavan paljon myönteisiä asioita ja niitä hän on saanut myös synnyinlahjana. Suku on lähtöisin Lumivaaran pitäjän Kumolan kylästä. Äidin kotipaikka, Kesmalahti, oli n. kymmenen kilometrin päässä Kumolasta Laatokan rannalla. Koti Karjalassa menetettiin ja loppusijoituspaikaksi monen vaiheen jälkeen tuli Oulainen, josta perheelle tarjottiin pika-asutustila.
- Siellä oli vain suo, kuokka, läjä lautoja ja lankkuja, totesi Jorma Terentjeff.
- Vanhemmat joutuivat kokemaan kaiken sen, minkä muutkin siirtokarjalaiset. Kaikki piti aloittaa alusta ja rakennukset rakentaa itse. Se on jälkeenpäin herättänyt valtavaa kunnioitusta, kertoo Terentjeff. - Meitä oli kolme veljestä ja kaikki osallistuivat kodin töihin. Halu tehdä töitä ja integroitua tähän yhteiskuntaan oli suuri. Töitä tehtiin talkoilla. Lapset otettiin mukaan ja meillä oli hauskaa. Isän ja äidin asioita hoidettiin naapureissa. Jos pellolla oli kiire, sitä mielellään lähti hoitamaan asioita naapureihin. Kotikuri oli kova, ja tarvitsi olla, että tavallinen elämä saatiin soljumaan, muistelee Terentjeff. Hän kertoo, että Matosaaren kylälle saatiin sähköt vasta 1966. Karjalasta oli tuotu pöytälamppu, joka pantiin kunniapaikalle. Isän mielestä pöytälampun sähkö ei ollut samanlaista kuin Karjalassa, vaan paljon himmeämpää. Se taas johtui siitä, että lampussa oli vain 25 wattia.
- Laulu oli tosi tärkeä asia kotona, muistelee Terentjeff. Kun kotiin tuli yllätysvieraita, yksi ilta omistettiin laululle: ensin laulettiin karjalaisia lauluja, lopuksi virsiä, isä oli yleinen laulunjohtaja. Kesäjuhlat olivat hänelle todella tärkeitä.
- Koulussa sukunimi herätti kysymyksiä: "Oletko Sinäkin niitä karjalaisia"? Kysyin vanhemmiltani, mitä se tarkoittaa? He vastasivat: "Älä välitä, he eivät ole ennen kuulleet sitä nimeä", kertoo Terentjeff. - Äiti eli 90-vuotiaaksi ja järjesti vielä juhlat itselleen, samoin kuin me lapsetkin, tiedossa oli kahdet juhlat, jotka tosin yhdistettiin. - Koko karjalaiskylä ja omat vanhemmat, he selvisivät hienosti. Tietenkään mielen sopukoista kukaan ei voi tietää, mutta me myös omalta osaltamme pidimme huolen, ettei heitä jätetty yksin, toteaa Jorma Terentjeff.
- Kun kävimme v. 1995 Karjalassa, sanoin äidille, että minä vähän epäilin teidän tarinoitanne, miten kaunis Karjala on, mutta tämä on paljon kauniimpi, muistelee Jorma Terentjeff. - Siellä ollessani tuli tunne, että olen käynyt täällä ennenkin. Niin tarkkaan vanhemmat olivat puhuneet kotikylästä, kaupasta, naapureista. Lasten kanssa on tarkoitus mennä ensi syksynä katsomaan vanhempieni syntymäpaikkaa, kertoo Terentjeff.
Piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä lahjoitti Terentjeffille Pohjolan piirin uuden runokirjan "Muruja elon onni" ja Satu Hallenberg "Karjalan Liiton historian". Terentjeff kiitti lämpimästi kirjoista ja mainitsi olevansa perheen runonlausuja ja sepittävänsä itsekin muutaman lauseen runoja eri tilaisuuksiin.
Syöte on kansainvälinen
Hiihtokeskusta johtava toimitusjohtaja Terentjeff kertoi, että talvi Syötteellä alkaa kohtuullisen aikaisin. Jos haluaa lasketella, se kyllä onnistuu. Syöte on Suomen lumisinta aluetta ja erikoisuutena on tykkylumi. Puihin tulee kosteutta, mikä jäätyy ja niihin tulee valtavat veistokselliset rakennelmat. - Nouseva aurinko värittää joka talvi, joka päivä, niin erilaisen maiseman, jota ei voi kuin ihailla. Tässä työssä voi nauttia sekä työstä että luonnosta. Jos aamulla on kiva herätä, silloin on oikeassa työpaikassa, toteaa Terentjeff. - Lapset ja vaimo ovat mukana yhtiössä. Lasten kanssa on opittu tekemään töitä, samalla heille siirtyy tietoa, miten yritystä pyöritetään, miten käsitellään henkilökuntaa, miten toimitaan ympäristössä, jossa on muitakin toimijoita. Tämä on se aarre, mitä me vaalitaan. Nyt ollaan tilanteessa, että vielä opitaan. Hiihtokeskuksessa käy valtavan paljon kansainvälisiä asiakkaita, n. 16-17 eri kansalaisuutta. Henkilökunnassakin on venäläisiä, brittejä, hollantilaisia ja saksalaisia. Nuoret saavat siten kansainvälistä kokemusta. Perhe, läheiset ja ystävät ovat kuitenkin tärkeintä, toteaa Jorma Terentjeff lopuksi.
"Muruja elon onni" karjalaisaiheinen runokirja ilmestynyt
Karjalaseurojen Pohjolan piiri järjesti karjalaisaiheisen runokilpailun Karjalan Liiton juhlavuonna 2010. Kilpailuun saapui 33 runoa kuudeltatoista kirjoittajalta. Kilpailun taso oli arviointiraadin mielestä hyvä. Runoista löytyi valoisuutta, lämpöä ja aito kaipaus koti-Karjalaan. Arviointiraatiin kuuluivat: kirjallisuuskriitikko Marja-Riitta Vainikkala, yliopistonlehtori Reija Satokangas, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marjatta Keränen.
Karjalan Liiton kuluvan vuoden teema "Karjalainen sanankäyttö" toimi lopulta pontimena suunnitteilla olleen kirjan julkaisemisessa. "Muruja elon onni" -runokirjan julkistamistilaisuus oli 26.8.2014 - aiheesta enemmän jäljempänä.
Runokirjan toimitustiedot: julkaisija Karjalaseurojen Pohjolan piiri ry., toimitus Martta Rautio, taitto Pirjo Heikkuri, painopaikka Joutsen Median painotalo Oy, Oulu
Runokirja on hyvä lahjaidea merkkipäiviin, joululahjaksi tai muuten vain luettavaksi.
Muruja elon onni- runokirjan hinta 20 €. Lisäksi tulee postikulut lähetystavasta riippuen: 1 lk 5,80 €, 2 lk 5,40 €, suurempi määrä hinnoitellaan erikseen. Tilaukset:
Heljä Rahikkala p. 040-5181 071, helja.rahikkala@gmail.com tai
Martta Rautio p. 0400-538 498, martta.rautio@dnainternet.net
"Muruja elon onni" -runokirjan julkistamistilaisuus
Runokirjan julkistamistilaisuus pidettiin tiistaina 26.8.2014 klo 15 Ravintola Perlassa Oulussa. Paikalle oli kutsuttu kaikki kirjoittajat, mutta pitkän matkan, sairauden tms. takia osa ei päässyt noutamaan kirjaansa. Julkistamistilaisuus oli välitön ja lämminhenkinen, yleisö eläytyi vahvasti tilaisuudessa esitettyjen runojen tunnelmiin. Oulun Karjalaseuran Kuoro Käköset toi karjalaisen musiikkitervehdyksen runoesitysten lomaan.
Runokilpailun aikanaan voittanut Anja Asunmaa ei valitettavasti päässyt kirjan julkistamistilaisuuteen. Ohessa kuva hänestä v. 2010 pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa. - Asunmaa muistelee runossaan "Tuulastusta" lämpimästi kalastuskokemuksiaan ukkinsa kanssa, ja runossa "Mummolassa" Helylän kauniita ruusuja ja omenapuita. Asunmaan runon tilaisuudessa esitti piirin sihteeri Heljä Rahikkala.
Runokirja sai nimensä kilpailussa toisen palkinnon saaneen Mirja Mykkäsen runosta "Muruja on elon onni, suurin osa suruja". Nimi tuo mieleen monen lapsuudenkodin seinää koristaneen seinävaatteen teksteineen. Kirjan kansikuvan kesäyön valkoiset kukkaset ovat kuin pieniä "onnenmurusia". Mirja Mykkänen kirjoittaa niin perinteistä kuin moderniakin runoa luovalla ja varmalla otteella. - Mirja Mykkänen esitti
tilaisuudessa kyseisen runonsa.
Kilpailussa jaetun kolmannen palkinnon sai Kirsi-Maria Hiltunen. Hiltusen runot "Mie, sie" ja "Juuret" kertovat toisen polven runoilijan kaipuusta mummonsa Karjalaan. Lyhyt Mie, sie ihastutti aikanaan kaikkia arviointiraadin jäseniä. Hiltusen runon esitti tilaisuudessa Heljä Rahikkala.
-Karjalan kunnailla muistojen mailla
lapsena sain olla huolia vailla.
Kesken jäivät leikit suloiset siellä
kyynelsilmin kuljin evakkotiellä.
Vuos´kymmenten jälkeenkin aina vaan
muistot palaavat takaisin Karjalaan"...
Näin alkoi jaetun kolmannen palkinnon saaneen Siiri Raution runo "Karjalani, satumaani", jonka saimme kuulla hänen itsensä esittämänä julkistamistilaisuudessa. Runossa kuvastuu eheys, tunteen aitous ja lapsuuden Karjalan satumaan kaipaus. Kaksi muuta Raution runoa ovat: "Mielehine armahus musto" ja "Ilosta itkin, ilosta itkin".
Palkittujen runojen lisäksi tilaisuudessa kuultiin lopuksi ohjelmaa hienosti täydentävät Maria-Terttu Pihlajamaan ja Inna Petrovan esittämät runot.
Kyykkämestaruudesta kisattiin Ylivieskassa 2.8.2014.
Pitkähkön tauon jälkeen piirin kyykkäkilpa käytiin piirin eteläisen karjalaseuran alueella Ylivieskassa. Kyykkä lensi iloisesti helteisestä säästä huolimatta toki muutaman tuulenvireen myötävaikutuksella. Kisan olivat järjestäneet Ylivieskan Karjalaiset ja kisa pidettiin Katajan koulun kentällä. Pelaajia, toimitsijoita ja yleisöä oli kiitettävästi paikalla n. 35-40 henkeä.
Yleinen sarja:
Tulokset:
1. Vihannin Karjalaseura 36 pistettä (J. Kallio, K. Perälä, J. Rautioaho, P. Vanhatalo)
2. Paavolan Karjalaseura 38 pistettä (R. Honkamäki, E. Honkamäki, L. Lehto, J. Virtanen)
3. Ylivieskan Karjalaiset 82pistettä (E. Brax, E.Jämsä, M. Levonen, J. Sorvisto)
4. Oulun Karjalaseura 92pistettä (E.Huotari, P. Karjalainen, H. Kuparinen, E. Salmela)
Yli 70 v. sarja:
Tulokset:
1. Ylivieskan Karjalaiset 45pistettä (E. Brax, M. Levonen)
2. Oulun Karjalaseura 52pistettä (E. Huotari, P. Karjalainen)
Kati Kuisma-Ruhkala ja Airi Brax Ylivieskasta sekä Eero Honkamäki Paavolasta ja Petri Vanhatalo Vihannista kirjasivat ylös tulokset. Palkinnot jakoi Esko Salmela. Piirin kiertopalkinnon sai haltuunsa Vihannin Karjalaseura.
Ylivieskan Karjalaisten pj. Leena Huhtakangas toivotti kyykkäväen tervetulleeksi. Kahvin ja ruokailun lomassa piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä kiitti Ylivieskan aktiivikarjalaisia tilaisuuden erinomaisista järjestelyistä sekä kaikkia pelaajia kilpailuun osallistumisesta. On hieno asia, että perinteitä pidetään yllä; toinen on kyykkä ja toinen karjalanpiirakat. Olisi myös paikallaan, että piiristä lähtisi joukkue Karjalan Liiton kesäjuhlien kyykkämestaruuskilpailuihin Hyvinkäälle. Pankaapa kyykänpelaajat mieleen, muistutti piirin puheenjohtaja. Lämmin kiitos Ylivieskan Karjalaisille!
Karjalaseurojen Pohjolan piirin syyskokous ja syystapaaminen: ”Myö yhes”
Pudasjärvellä Hotelli Iso-Syöte 10.-12.10.2014
Majoitus 2-h huoneessa 2 yötä (sis. aamiaisen, hotellisaunan ja uima-altaan käytön) 73,50 €/hlö; 2 yötä yhden hengen huoneessa 147 €/hlö. Lounas 12 €, päivällinen 25 €. Sekä Oulusta että pohjoisen suunnalta järjestetään bussikuljetus Syötteelle.
Piirakkamestaruuskilpailut Paavolassa 5.4.2014.
Tulokset:
Naisten sarja
1. Eeva Äijälä (37 p), Vihannin Karjalaseura
2. Liisa Heinonen (36 p), Oulun Karjalaseura
3. Asta Juntunen (35 p), Vihannin Karjalaseura
Miesten sarja
1. Kauko Ruokolainen (36 p), Vihannin Karjalaseura
2. Antti Nirkkonen (34 p), Rovaniemen Seudun Karjalaseura
Nuorten sarja
1. Minna Pekkinen (36 p), Vihannin Karjalaseura
2. Helena Juntunen (34 p), Vihannin Karjalaseura
Vunukat
1.Minttu Sämpi, (27 p) Vihannin Karjalaseura
Onnea voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!
Osanottajia oli Pohjois-Suomen alueelta yhteensä kahdeksan: Oulun, Rovaniemen Seudun ja Vihannin Karjalaseuroista. Sarjoja oli tällä kertaa neljä: vunukat, nuoret, naiset ja miehet. Tuomaristoon kuuluivat piirin naistoimikunnan pj. Kirsti Sämpi Vihannista sekä Ellen Pesonen ja Irma Pietarila Paavolasta. Piirin kiertopalkinto meni naisten sarjan voittajalle Eeva Äijälälle.
Piirin puheenjohtaja Ahti Pyörnilä avasi tilaisuuden todeten, että piirakanteko on yksi koko nykykarjalaisuuden keskeisimpiä asioita ja mistäpä muusta karjalaiset tunnetaan kuin karjalanpiirakoista. Siitä on tulossa kansallisruoka suorastaan. Yleisöä oli runsaasti paikalla seuraamassa kilpailun edistymistä.
Piirin kevätkokous
Piirakkakilpailujen jälkeen alkoi kevätkokous Nuorisoseuran isossa salissa. Paavolan seuran puheenjohtaja Ritva Kangastalo toivotti kokousväen tervetulleeksi. Siikajoen kunnan tervehdyksen toi sivistyslautakunnan pj. Raili Lampela. Kun ihminen tuntee juurensa ja historiansa ja arvostaa sitä, hänellä on sellaista pääomaa, jota ei voi mitata euroissa. Teitä yhdistää isienne yhteinen vaiherikas historia ja muistot, jotka liittyvät Karjalaan ja sen ihmisiin ja elämään, Lampela totesi. Seurakunnan tervehdyksen kokoukseen toi pastori Risto Räihä toivottaen osanottajille hyvää kokouspäivää ja siunattua kevättä.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Siikajoen sivistyslautakunnan pj. Raili Lampela ja sihteerinä piirin sihteeriksi äskettäin valittu Heljä Rahikkala. Ääntenlaskijoina ja pöytäkirjantarkastajina toimivat Leena Leskelä ja Kari J. Ylönen Oulusta. Toimintakertomus hyväksyttiin pienellä muutoksella, vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle ja toimihenkilöille.
Puheenjohtaja Ahti Pyörnilä kiitti Paavolan Karjalaseuran aktiivihenkilöitä hienoista piirakkakilpailu- ja kokousjärjestelyistä samoin kuin kunnan ja seurakunnan edustajia tervehdyksistä. - Talven huonon jäätilanteen takia Ouluun suunniteltu piirin pilkkimestaruuskilpailut päätettiin peruuttaa.
Pohjolan piirin uusi sihteeri
Piirin hallituksen kokouksessa 1.3.2014 piirin sihteeriksi valittiin Heljä Rahikkala Oulun Karjalaseurasta. Heljän juuret ovat Korpiselässä ja Soanlahdella. Hän on toiminut Korpiselkä-seurassa sekä toimii ortodoksisen kirkon Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan alaisen Kempeleen tiistaiseuran puheenjohtajana.
Heljän tavoittaa: puh. 040-5181 071, helja.rahikkala@gmail.com.
Paljon Onnea uuteen tehtävään!
KL:n liittokokous lauantaina 26.4.2014 klo 10 alkaen Karjalatalossa
Kolmen vuoden välein järjestettävään Karjalan Liitto ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen tulevien seurojen kokousedustajien nimet lähetään liittoon pe 28.3. klo 16 mennessä (liittokokous@karjalanliitto.fi)
Karjalatalon juhlagaala liittokokouksen jälkeen klo 17.00. Tilaisuudessa jaetaan liiton kultaiset ansiomerkit, palkitaan toiminta - ym. kilpailuissa menestyneet seurat ja yhteisöt. Illan päättää juhlaillallinen ja juhlatanssit.
