Dokumentit vuodelta 2021
- Toimintakertomus 2020, hyväksytty vuosikokouksessa 6.3.2021
- Toimintasuunnitelma 2021, hyväksytty vuosikokouksessa 6.3.2021
Raportti vuosikokouksesta 6.3. 2021
KPYL:n vuosikokous pidettiin lauantaina 6.3.2021 Teams-etäyhteydellä.
Kokouksessa vahvistettiin KPYL:n aluejako Pohjoiseen, Keskiseen ja Eteläiseen alueeseen luovutetussa Karjalassa. Kutakin näistä alueista edustaa hallituksessa 3 jäsentä.
Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Saara Pöyri Antrea-Seurasta (Keskinen alue: Vuoksenlaakso) ja Matti Holopainen Pälkjärven pitäjäseurasta (Pohjoinen alue: Ylä-Karjala). Kolmen vuoden jatkokaudelle valittiin Seppo Suominen Impilahti-seurasta (Pohjoinen alue: Pohjois-Laatokka). Uutena puheenjohtajana aloitti Anu Kekki Ruskeala-Seurasta (Pohjoinen alue: Sortavalan seutu) ja varapuheenjohtajana Riitta Wallin Vahviala-Seurasta (Eteläinen alue: Viipurin seutu).
Varsinaisen kokouksen jälkeen pitäjäyhdistysten yhteisessä Kevättapaamisessa kuultiin ajankohtaiskatsaus Karjala-lehdestä, paikalla päätoimittaja, toimitusjohtaja Markus Rissanen sekä ajankohtaiset kuulumiset Karjalan Liitosta puheenjohtaja Outi Örniltä.
Luottamustehtäviin valitut
KPYL:n puheenjohtajaksi valittiin Anu Kekki Ruskeala-Seurasta.
- Otan innostuneena vastaan Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton puheenjohtajan tehtävät. Tiedän, että KPYL:n hallituksessa kohtaan kiinnostavia asioita ja tapaan ihmisiä, joiden kanssa voi käydä rikkaita keskusteluja, uusi puheenjohtaja kertoi valinnan jälkeen.
Anu painottaa, että KPYL:n tekemä työ karjalaisuuden parissa hyödyttää kaikkia.
- Se kokoaa karjalaisia pitäjäseuroja yhteen, ja tarjoaa väyliä esittäytyä suurelle yleisölle.
Anu on toiminut jo pitkään Ruskeala-Seuran hallituksessa.
- Vajaa parisenkymmentä vuotta sitten karjalaisäitini sai puhuttua minut liittymään Ruskeala-Seuraan. Tuota pikaa löysin tieni hallitukseen, varapuheenjohtajana oli pari vuotta ja sitten puheenjohtajana. Pian Ruskeala-Seura joutui tilanteeseen, että sillä ei enää ollut omasta takaa rahastonhoitajaa/kirjanpitäjää, kun tehtävästä luopuneelle ei löytynyt seuraajaa. Koska yhdistyksellä ei ollut varaa maksaa tehtävästä, otin hoitooni kirjanpidon ja laskujen maksun. Pitkän aikavälin ratkaisu se ei ollut. Tilanteesta, jossa laskut hyväksyvä puheenjohtaja myös maksaa ne ja hoitaa tilit, piti päästä eteenpäin. Uusi (ja aivan loistava) puheenjohtaja löytyikin jo vuoden sisään, ja oma työni seuran rahastonhoitajana on mukavaa.
KPYL:n hallituksen jäsenenä ja sihteerinä Anu on toiminut vuodesta 2019 alkaen.
- Minulla on aikaa ja halua panostaa KPYL:n toimintaan pitäjäseurojen ja pitäjätyyppisten yhdistysten yhteistyöelimenä ja fasilitaattorina. KPYL:n hallitus muodostaa hienon tiimin, joka pystyy viemään 6.3.2021 vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman käytäntöön.
KPYL:n varapuheenjohtajaksi valittu Riitta Wallin tulee Vahviala-Seurasta. Riitta on aktiivinen karjalainen. KPYL:n hallituksessa hän aloitti vuonna 2015, KPYL:n edustajana Karjalan Liiton Liittovaltuustossa hän aloitti 2020.
- Olen Riitta Wallin, ja olen saanut kasvaa karjalaisuuteen äitini evakkosuvun myötä. Äitini Hilja Sahala oli Järvenpään kylästä Vahvialasta. Niin kauan kuin muistan olen ollut mukana niin Vahviala juhlissa kuin Karjala Liitonkin kesäjuhlissa ja tapahtumissa.
- Matkat entisiin kotikyliin alkoivat 1990 luvun alussa. Vahvialaan ja Viipurin alueelle olen matkustanut vuosittain, joskus jopa kahdesti. Vuonna 1980 olin mukana perustamassa Lahden Karjalaseuran Karjalaisia nuoria ja osallistuimme mm. 34. Liiton kesäjuhliin Lahdessa.
- Viime vuosien tapahtumista mieleen painuvimmat olivat Urjalassa järjestetty Evakkovaellus, sekä `Järvenpää - Vahvialan helmi` kirjan valmistuminen, jossa olin toimittajana mukana.
- Vahviala-seuran hallituksen jäsenenä olen ollut vuodesta 2010 ja sihteerinä vuodesta 2013. Kuulun myös Hollolan Karjalaseuraan. Lisäksi minut on valittu KPYL hallituksen edustajana Karjalan Liiton liittovaltuustoon vuonna 2020.
- Olen kiitollinen jäsenyydestäni KPYL hallituksessa, ja näen yhteistyön pitäjien ja
Karjalan Liiton kanssa ensisijaisen tärkeänä. Karjalaisen toiminnan tulee kuitenkin saada yhteen kaikki ne tahot, jotka kokevat karjalaisen kulttuurin ja karjalaisuuden omakseen ja haluavat kehittää sitä.
Saara Pöyri on uusi Vuoksenlaakson alueen edustaja hallituksessa
Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton hallitukseen valitulla Saara Pöyrillä karjalaisuus on kuulunut elämään pienestä pitäen.
Isovanhempani olivat karjalaisia järjestöaktiiveja Viipurilaisessa Osakunnassa, Pääkaupungin Karjalaisissa sekä Karjalan Liitossa. Vanhempani harrastivat kansantanssia ja olivat aktiivisesti mukana Pääkaupungin Karjalaisten Nuoren toiminnassa alkumetreiltä lähtien, Saara kertoo.
Saara aloitti itsekin tanhuamisen kolmevuotiaana, turvallisesti äidin ohjauksessa.
Siitä lähtien olen viettänyt melkein kaikki keskiviikkoillat Karjalatalolla. Olen toiminut Pääkaupungin Karjalaisissa Nuorissa tanssijana, ohjaajana, hallituksen puheenjohtajana ja monissa muissa rooleissa useiden vuosikymmenien ajan, hän kertoo.
Saaran sukujuuret johtavat Antrean Noskuaan. Suvun vaiheet ovat mutkitelleet Vuoksen vartta Viipurin kautta edelleen pääkaupunkiseudulle. Monet Karjala-juuriset muistavat Saaran isovanhemmat Matti ja Maija Tapionlinnan (o.s. Ora) eri karjalaisyhteyksistä.
Kiinnostuin sukututkimuksesta pari vuotta sitten ja Katihan ja upeiden digitoitujen materiaalien kautta olen päässyt tutustumaan esiisieni asuinalueisiin aivan uudella tavalla. Olen päässyt tutkimuksessa 1700-luvun alkuun saakka, jolloin Oran veljekset pitivät suvun kantatilaa Noskuassa. Tätä myötä kiinnostuin myös pitäjäyhdistysten toiminnasta. Hienoa päästä mukaan ja oppimaan varmasti paljon uutta.
Rakkaus ruokaan tulee Valiolla teknologia- ja tuotekehitysjohtajana työskentelevälle Saaralle suoraan karjalaisten juurien myötä. Myös hänen neljä poikaansa ovat hyvin perillä karjalaisista juuristaan.
Yhdellä esiäidilläni oli Viipurissa maitokauppaketju, joten ehkä karjalaisilla juurillani on jotain tekemistä uravalintojenikin kanssa. Pojat ovat harrastaneet kansantanssia vauvasta alkaen ja piirakan rypytys sujuu heiltä vaikka unissaan, Saara kertoilee.
Matti Holopainen Pälkjärven pitäjäseurasta edustaa hallituksessa Ylä-Karjalan aluetta
Matti Holopaisen vanhemmat ovat kotoisin Pälkjärveltä ja isovanhemmat isän puolelta Ruskealasta. Äidin puolen sukujuuret johtavat Korpiselkään ja Suojärvelle.
- Karjalaista kulttuuria olen päässyt maistamaan ihan jo pienestä pitäen, kun äidin puolen sukulaiset ovat ortodokseja ja isän puolelta luterilaisia. Kaksi vanhempaa siskoani ovat syntyneet Pälkjärvellä, mutta joutuivat evakkotaipaleelle niin pieninä, etteivät siellä asumista muista.
Joensuussa asuvalle Matille karjalaisuus on läsnä joka päivä.
- Asun Utrassa omakotitalossa, jonka kamarissa olen syntynyt. Isä rakensi sodan jälkeen talon ja minä olen sitä myöhemmin peruskorjannut ja laajentanut. Karjalaista perintöä edustavat ulkorakennuksen ikkunat, jotka matkasivat Pälkjärveltä evakkokuormassa ja ovat yhä ehjät ja paikallaan.
Harrastuksistaan hän kokee läheisimmäksi valokuvauksen.
- Luontokuvaus on ihan kivaa. Liikkuvia kohteita kuvatessa, kuten esimerkiksi linnut tai revontulet, tarvitaan kärsivällisyyttä ja kylmänkestävyyttä. Multa kyllä puuttuu vähän molempia, Matti toteaa pilke silmäkulmassa.
- Joskus tulee kuvattua myös syvän taivaan kohteita. Kaukaisin on toistaiseksi Orionin sumu noin 500 valovuoden päässä.
Sukututkimukseen liittyvä kuvaus on myös tullut tutuksi.
- Silloin tällöin kuvaan arkistoissa yli sata vuotta vanhoja asiakirjoja. Ne tulee sitten aikanaan SSHY:n nettisivuille sukututkimuksen harrastajille selailtaviksi. Kesällä teen myös urheilukuvausta , lähinnä pesäpalloa ja kirjoitan siihen liittyviä otteluraportteja nettiin.
- Yhdistystoiminnassa olen sen verran mukana, että tuotan sisältöä muutaman yhdistyksen kotisivuille.
Tekstit: Kirsi Juura. Kuvat: kotiarkistot.
.