Ylöjärven Karjalaiset ry

YLÖJÄRVEN KARJALAISET RY:N HISTORIAA

Seura perustettiin 10 11.1946 36 karjalaisen ollessa paikalla. Pitäjän oli muodostettu 110 karjalaistilaa. Ensimmäinen jäsenmaksu oli 50 markkaa. Tammikuun 1947kokouksessa valittiin mm.  maataloustoimikunta ja siirtoväen edustajat kunnan kansanhuolto- ja taksoituslautakuntiin. Näkyvä toiminta sisälsi iltamien ja Kalevala-juhlien järjestelyt.

Toiminta organisoitui toimikuntien varaan. Oli työ-, huvi- ja maataloustoimikunta sekä tarinakerho. Ensimmäinen hankinta oli 4500 markkaa maksanut kantele neiti Haapasalon käyttöön.  Vuoden 1947 kunnallisvaaleissa karjalaisilla oli omat ehdokkaat. Samana vuonna perustettiin opintokerho ja miesten voimistelupiiri.

Kokoontumiset tarinailtoihin, joissa oli monipuolista ohjelmaa esitysten, laulujen, leikkien jopa näytelmien muodossa olivat aluksi päätoimintamuoto. Illat vietettiin usein jonkun kotona.

Kokous-  ja juhlatoiminta tapahtui Keihäsniemi Oy:n tiloissa. Osakkaaksi yhtiöön päätettiin mennä 1949.

Viiden vuoden toiminnan jälkeen 1951 aloitettiin näytelmätoiminta ja tanhuaminen omia juhlia ajatellen.  Vuonna 1952 tehtiin aloite Karjalaan jääneiden patsaan pystyttämiseksi seurakunnan kirkkomaalle.  Periaatepäätös patsaan hankinnasta tehtiin 1954. Se tulisi maksamaan 100 000 markkaa. Patsas paljastettiin 22.8.1954 Kaukolan pitäjäjuhlien yhteydessä.

Toinen muistomerkki: Rakentaja- raivaaja muistokivi paljastettiin Ylöjärven keskuspuistossa 40-vuotijuhlien yhteydessä v. 1988.

Tupaillat, omat juhlat ja osallistuminen Karjalan Liiton juhlille olivat jokavuotisia tapahtumia vuosikausia. Myös urheilu hiihto- ja suunnistuskilpailuineen sai oman sijansa toiminnassa. Toiminta rahoitettiin jäsenmaksu-, huvitilaisuuksien ja ravintolatoiminnan tuloilla.

Karjalan matkailumahdollisuuksien auettua toimintaan tuli lisänä matkat entiselle kotiseudulle. Erilaisin koostumuksin tehtiin yhteismatkoja ja myöhemmin myös matkoja omilla autoilla. Myös kesäretket kotimaassa tulivat ohjelmaan.

1980-luvulla vakiintui osallistuminen Ylöjärven toritapahtumaan. Talkoilla tehdyt piirakat, kahvi ja letut tuovat osan seuran tuloista. Myös karjalaisten kirkkopyhä piiraskahveineen kirkkoväelle tulivat ohjelmaan.

Seuran perustamisen tasavuosijuhlia on aina vietetty hieman näkyvämmin.  40-vuotisjuhlassa esitettiin Veikko Lavin tekemä Evakon laulun kuvauksena erään tytön tarinasta evakkotiellä.

Perustamiskokouksen 36 jäsenestä toiminta kasvoi laajimmillaan yli 600 jäseneen v. 1958. Vielä 1988 oli jäseniä n. 230. Tätä nykyä luku on laskenut luonnollisista syistä 80 jäseneen.