Vammalan Karjalaseura ry

Siun ja miun Karjala-ilta - Evakkojen koulutieltä 30.1.2025

Kuva: Finna.fi/Pekka Kyytinen. Suistamolaisia lapsia koulutiellä Lapinlahdella 1950–53

Vammalan Karjalaseuran juhlavuoden ensimmäinen yleisötapahtuma Siun ja miun Karjala-ilta Pukstaavin tapahtumasalissa Sastamalassa keräsi tuvan täydeltä yleisöä. Arviolta 45 henkilöä oli tullut kuulemaan aikalaisten kertomuksia ja tutkittua tietoa evakkojen rikkonaiseksi muodostuneesta koulunkäynnistä.

Sota ja evakkoon lähtö keskeyttivät koulunkäynnin Karjalassa kahteen otteeseen ja rikkonaista oli koulunkäynti myös evakkona.  Asuinpaikka ja koulu saattoivat vaihtua moneen kertaan ennen kuin vuoden 1945 asutussuunnitelmat oli toteutettu ja elämä uusilla asuinsijoilla pääsi vakiintumaan.

Helppoa ei ollut koulunkäynti aina sittenkään. Evakkolasten kokemukset olivat moninaiset niin hyvässä kuin pahassakin. Sodan kokemusten ja kotiseudun jättämisestä aiheutuneen henkisen taakan lisäksi moni evakko joutui kohtaaman kouluissa myös syrjintää.

Kuvissa vasemmalta Emma Kurki, Anna-Liisa Heikkilä ja Seija Hirvikoski.

Tilaisuuden aluksi amanuenssi Emma Kurki kertoi Sastamalan seudun museon Pyhäjärvi kokoelman kuulumiset, jonka jälkeen kuulimme illan aihepiiristä kaksi kiinnostavaa esitelmää. Aluksi Anna-Liisa Heikkilä kertoi omasta koulutiestään, joka alkoi Vpl. Pyhäjärven Noitermaassa juuri ennen talvisotaa. Monien vaiheiden jälkeen hän valmistui opettajaksi, joka oli hänen elämäntyönsä lähes 40 vuoden ajan Nokian Linnavuoren kansakoulussa. Toisessa esitelmässä Seija Hirvikoski kertoi evakkojen koulunkäynnistä, siitä tehtyihin tutkimuksiin ja aikalaisten kertomuksiin perustuen.

Vilkasta keskustelua lopuksi

Arvo-Myllymäki (vasemmanpuoleinen kuva) ja Anna-Liisa Heikkilä (oikeanpuoleinenkuva) keskustelevat

Anna-Liisan esityksen jälkeen Arvo Myllymäki pyysi puheenvuoron, ja käytiin mielenkiintoinen keskustelu hänen ja Anna-Liisan välillä:

"Minulla on kiihkeä halu tehdä Pyhäjärven kraatarista Leino Pennasesta kirja. Mutta opettaja (Anna-Liisa Heikkilä) liikutti minun sydäntäni. Uskokaa tai älkää, me olemme käyneet samaa kansakoulua. Minä olen syntynyt Kuortaneella ja käynyt Kuortaneen kirkonkylän kansakoulun. Opettajana oli Toivo Salonen, Enni Salonen ja Helsingin friidu Lyyli Tikka, joka poltteli luuimukesavukkeita ja huulet oli punattuina. Hän oli täydellinen vastakohta muille opettajille", kertoi Arvo innoissaan.

Ja todellakin, he molemmat ovat olleet samassa Kuortaneen kirkonkylän koulussa, vaikkakin eri aikaan. Anna-Liisan opettajana siellä oli Enni Lehtivuori, myöhemmin Salonen.

"Opettaja Toivo Salonen tuli isälleni tutuksi, ja kun muutimme pois Kuortaneelta, sain häneltä lahjaksi poikanukenpään. Säilytin sen muistona, ja kun sitten sain lapsenlapsia, tein heille poikanuken."

Arvo Myllymäki ja hänen vaimonsa (vasemmalla) kyselivät Irja Kärjeltä lisätietoja Leino Pennasesta ja hänen siskostaan Helmistä, joka oli ompelija ja asui Vammalassa, jonne on myös haudattu. Irja tunsi molemmat hyvin, sillä hänen veljensä Raimo on Leino Pennasen kummipoika.

Emma Kurjen ja Anna-Liisa Heikkilän esitelmistä on jutut Vpl. Pyhäjärvi-lehden numerossa 2-2025 ja Seija Hirvikosken esitelmästä numerossa 3-2025.