Vammalan Karjalaseura ry

Kulttuuritorstai: Siun ja miun Karjala-ilta Museolla 25.1.2024

Karjala-illan aiheena tänä vuonna oli yhdistystoiminta Karjalassa ennen sotia ja toiminnan jatkuminen evakossa uusilla asuinsijoilla, joidenkin yhdistysten kohdalla aina näihin päiviin saakka. Markku Pärssinen kertoi aluksi yhdistys- ja osuustoiminnasta yleensä, Seija Hirvikoski Martta-toiminnasta ja lopuksi Esa Mäkinen Vpl. Pyhäjärvellä v 1905 perustetusta Alakylän ”Pyrintö” Nuorisoseurasta ja sen toiminnan jatkumisesta Kiikassa nykyisen Sastamalan alueella. Tilaisuuden aluksi amanuenssi Emma Kurki kertoi Pyhäjärvi-kokoelman kuulumiset

Museon kuulumiset

Tilaisuuden aluksi amanuenssi Emma Kurki kertoi Sastamalan Seudun museon kuulumiset. Käyttäjille merkityksellisenä asiana Emma kertoi, että Sastamalan seudun museon Vpl. Pyhäjärveä koskevat valokuvat ovat nyt myös Finna.fi palvelussa, kaikkien vapaasti hyödynnettävänä.

Tilaisuuden avasi Amanuenssi Emma Kurki. Kuva Esa Mäkinen

Yhdistystoiminta Karjalassa

Markku Pärssinen kertoi yhdistystoiminnasta, joka Karjalan Kannaksella, kuten muuallakin Suomessa, lähti voimakkaaseen kasvuun 1900-luvun alussa. Esimerkkeinä nykyisen Sastamalan alueelle siirtyneestä osuustoiminnasta Markku kertoi Pyhäjärven maidonmyyntiosuuskunnasta sekä Pyhäjärven Osuuskassasta. Maidonmyyntiosuuskunta purettiin ja rahat jaettiin osakkaille Vammalan Seurahuoneella v1953. Pyhäjärven Osuuskassa puolestaan yhdistettiin Kiikan Osuuskassaan v 1948 ja se on siten osa nykyistä Satapirkan Osuuspankkia.

Markku Pärssinen kertoi yhdistystoiminnasta Karjalassa, josta yhtenä esimerkkinä oli Pyhäjärven maidonmyyntiosuuskunta. Kuva Oiva Kaasalainen

Martta-toiminta Karjalassa

Seija Hirvikoski kertoi Marttajärjestöstä, joka perustettiin Helsingissä 29.3.1899, joten järjestö viettää tänä vuonna 125-vuotisjuhlavuottaan. Kurkijoen Martat perustettiin 1905 ja yhdistys toimii edelleen Loimaalla. Se viettää ensi vuonna 120-vuotisjuhlia, ja se on ilmeisesti Suomen vanhin toimiva Marttayhdistys. Vuonna 1911 Kurkijoen Martat hankkivat itselleen oman toimitalon, Marttalan, joka oli ensimmäinen lajiaan koko Suomen Marttayhdistyksissä.

Nykyisen Sastamalan alueella Pyhäkylän Marttayhdistys jatkoi Tyrväällä aktiivisesti toimintaansa heti sodan jälkeen. Jäseniä oli tuolloin 100. Jäsenmäärä asutuspaikkakunnalla jopa lisääntyi, vuoden 1948 lopussa Tyrväällä jäseniä oli 131. Martat järjestivät tällöin edelleen vielä monipuolista toimintaa: Martta-iltoja, kursseja ja koulutustilaisuuksia, retkiä, vierailuja ja kilpailuja. Tammikuussa 1973 yhdistyksen nimi muutettiin Vammalan Martat ry:ksi, jonka toiminta päättyi vuonna 1997. Nykyisin täällä toimii Sastamalan Martat ry, joka aloitti toimintansa 15 vuotta sitten v. 2009 eli samana vuonna, jolloin Sastamalan kaupunki on perustettu.

Yleisö seuraa tyytyväisenä Seijan kiinnostavaa esitystä Marttayhdistysten monipuolisesta toiminnasta. Kuva Esa Mäkinen.

Alakylän ”Pyrintö” Nuorisoseura

Esa kertoi Alakylän ”Pyrintö” Nuorisoseurasta, joka on perustettu 23.7.1905 Vpl. Pyhäjärvellä Heikki Tuomaanp. Pärssisen (Lautamiehen Heikin) talossa Alakylässä. Nuorisoseuran perustajina oli joukko Alakylän, Kahvenitsan ja Puikkoisten kylien valistuneita nuoria, jotka halusivat innostaa alueen nuorisoa hyvien harrastusten pariin ja ohjata turmiolliselta tieltä pois nuoria, jotka olivat alkaneet viettää vapaa-aikaansa nurkkatansseissa, juopottelussa ja muissa paheissa. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kauppias Mikko Lappalainen ja johtokuntaan lisäksi yhdeksän jäsentä, joista yksi oli Juho Heikinp. Pärssinen eli ”Lautamiehen-Juho”, jonka isän omistamassa talossa Alakylän ”Pyrintö” Nuorisoseura perustettiin.

Alakylän "Pyrintö" Nuorisoseurasta piti esitelmän Esa Mäkinen. Kuva Oiva Kaasalainen

Nuorisoseuran toiminta lähti heti alussa ripeästi liikkeelle. Sen puitteissa harrastettiin ja harjoiteltiin mm. näytelmiä, lausuntaa, puheiden pitämistä, kirjallista ilmaisua, kuorolaulua ja urheilua. Myös kirjasto, joka alkuun oli jonkun vastuuhenkilön kotona, ja lukeminen sekä myöhemmin opintokerhot olivat tärkeitä toimintamuotoja.

Alun myönteisten vuosien jälkeen nuorisoseuran toiminta vaikeutui johtuen isoista yhteiskunnallisista muutoksista sekä Suomen itsenäistymiseen ja sisällissotaan johtaneista tapahtumista. Vaikeuksista huolimatta toimintaa pystyttiin kuitenkin pitämään yllä ja mm. näytelmiä esitettiin ja urheilukilpailuita järjestettiin vuosittain aina vuoteen 1917 saakka.

Sisällissodan jälkeen vuodesta 1920-luvulla toiminta elpyi ja monipuolistui nopeasti, kun yhdistyksen johtoon ja harrastepiirien vetäjiksi saatiin päteviä ja innokkaita henkilöitä. Tästä alkoi nuorisoseuran toiminnan pitkä kukoistuskausi, joka kesti talvisodan alkuun saakka.

Sotien jälkeen toiminta on jatkunut Kiikassa nykyisen Sastamalan alueella vuoden 2023 loppuun saakka, aluksi rekisteröitynä yhdistyksenä 1980-luvulle asti ja siitä lähtien rekisteröimättömänä yhdistyksenä Alakylän "Pyrintö" Nuorisoseuran perinnetoimikunta.

Lautamiehen Heikin talo, jossa Alakylän ”Pyrintö” Nuorisoseura perustettiin on edelleen pystyssä Alakylässä Sirkanmäellä. Kuva Oiva Kaasalainen, v 2005.

Lisää kuvia tapahtumasta on tässä linkissä.