Juttu Esan ja kuvat Esan ja Oivan
Kuvia:
Stormin koulu
Toukola Kiikoinen
Pehula ja Kiikka
Karjala-tunnit kouluissa
Karjala, karjalainen kulttuuri ja karjalaisten evakkotaival olivat vahvasti esillä Pehulan ja Kiikan kouluissa marraskuussa, kun Vammalan Karjalaseura aloitti Karjala-tuntien pitämisen Sastamalan alueen peruskouluissa. Vammalan Karjalaseuran nuorisotyöryhmä, Seija Hirvikoski, Esa Mäkinen, Oiva Kaasalainen ja Seija Suoranta, oli valmistellut kouluja varten kaksi Karjala-aiheista tuntia Seija Hirvikosken johdolla, joka vastasi molempien tuntien käsikirjoituksesta.
Koululaisia seuraamassa oppituntia Kiikan koululla. Seija puhuu ja Esa vaihtaa kuvia.
Ensimmäisellä tunnilla käsiteltiin elämää Karjalassa ennen sotia 1900-luvun alkupuolella ja toisella tunnilla evakkoaikaa ja asettumista uusille asuinsijoille. Karjala-tuntien ensisijaisena kohderyhmänä ovat peruskoulun 5.-6.-luokkalaiset, joille historiaa on alettu opettaa koulussa jo muutenkin. Karjala-tunnit soveltuvat kuitenkin hyvin myös kaikille muille asiasta kiinnostuneille.
Karjala-tunnit Pehulan koululla
Karjala-tunnit suunniteltiin ensin Pehulan koulua varten. Koulunjohtaja Sanna Hinkkasen kanssa sovittiin, että molempiin aihepiireihin on käytettävissä 1,5 tunnin mittaiset kaksoistunnit ja että 5. ja 6.-luokkalaisille pidetään molemmille omat tuntinsa. Lisäksi sovittiin, että Karjala-tunnit pidetään perättäisinä viikkoina.
Pehulassa koululaiset olivat aktiivisia ja viittasivat innokkaasti aina, kun kysyttiin ja vastasivat reippaasti.
Ensimmäisen karjalatunnin alussa Pehulan koulun 5.- ja 6.-luokkalaiset esittivät kaksi karjalankielistä lastenlaulua, ”Jänö istui muassa” ja ”Tuika, tuika, tähtönen”. Hienot esitykset kuulostivat karjalan kielellä laulettuina hauskoilta ja ne lämmittivät mieltä. Esitysten jälkeen tunnit päästiin aloittamaan rennosti ja hyvillä mielin.
Kiikan koulun toteutus
Kiikan koululla päädyttiin koulunjohtaja Janne Hämäläisen kanssa vähän tiiviimpään toteutukseen, jossa koulun 3.-6.-luokat osallistuvat kaikki kerralla molemmille Karjala-tunneille, jotka pidettiin peräkkäisinä päivinä ja että molemmilla kerroilla asiat käytiin läpi yhden tunnin aikana. Valmisteltu materiaali toimi vähän supistettuna hyvin myös Kiikan koululla vaikka vuorovaikutus koululaisten kanssa olikin vähäisempää nopeammasta aikataulusta ja isosta ryhmäkoosta johtuen.
Kiikan koululla tunnit pidettiin juhla- ja voimistelusalissa. Lattialla istuen koululaiset jaksoivat seurata esitystä rauhallisesti koko ajan, ja he myös viittasivat ja vastasivat kysymyksiin yhtä ahkerasti kuin Pehulassakin. Puolivälissä tuntia pidimme pienen jumppatauon.
Kiikan koululla oli mukavan läheinen tunnelma, kun koululaiset istuivat lattialla ihan vieressä.
Esa, Oiva ja Seija Kiikan koululla rennoissa tunnelmissa valmiina aloittamaan Karjala-tunnit.
Poimintoja tunneilta
Tunneilla käytiin lävitse erilaisia aiheita, joita havainnollistettiin useilla valokuvilla ja muutamalla lyhyellä videolla. Lisäksi luettiin aiheeseen liittyviä evakkojen kertomuksia, jotka värikkään omakohtaisesti, tunteikkaasti ja toisinaan hauskastikin valottivat käsiteltävää aihetta.
Koululaiset pääsivät tutustumaan entisaikojen elämänmenoa, että miten silloin selvittiin, kun monesta nykyisin itsestään selvästä asiasta tai laitteesta ei ollut tietoakaan. Jääkaapit ja pakastimet sekä sisävessat nousivat tärkeimpinä asioina esiin, kun koululaisia pyydettiin nimeämään yksi tällainen heille tärkeä asia, jollaista ei ennen ollut.
Kalastus jota Karjalassa harjoitettiin laajasti niin talvella kuin kesälläkin kiinnosti koululaisia erityisesti, jota selittää se, että yli puolet koululaisista ilmoitti itse harrastavansa kalastusta varsinkin kesällä, mutta aika moni myös talvella. Ahven, kuha ja lohi olivat monen koululaisen mieliruokaa ja joillakin myös muikku. Muikusta Karjalassa käytettyä nimeä rääpys ei kylläkään tiedetty eikä helpolla arvattukaan, kun sitä yhdessä monivalintatehtävässä kysyttiin. Oikean vaihtoehdon muikun edelle kiilasivat useimmiten kaikki muut annetut vaihtoehdot: pesäpalloräpylä, nenäliina ja pyykkisäkki.
Jäiden sahaus ja käyttö jäähdytykseen sekä kalastus Karjalassa ennen sotia kiinnostivat koululaisia. Löydät yllä olevat kuvat Finnasta klikkaamalla näitä linkkejä: ”Jäiden sahaus” ja ”Pilkillä”.
Toisella Karjala-tunnilla koululaisille kerrottiin karjalaisten evakkotaipaleesta. Koululaisilta pyydettiin myös ehdotuksia siitä mitä he ottaisivat mukaan, jos asia pitäisi pikaisesti päättää. Tuloksena oli kiinnostava lista hyviä ja käyttökelpoisia ehdotuksia, joista viimeinen on ainakin kalastajille mieluinen, virveli ja syötti.
Tässä koululaisten tekemät ehdotukset, listattuna evakkojen rekimatkaa esittävän SA-Kuvan viereen. Tähän SA-Kuvaan pääset linkistä ”Evakkoreki”.
Koululaiset olivat hyvin perillä myös omista sukujuuristaan, joista heitä oli etukäteen pyydetty kysymään kotona. Koululaisten ilmoittamien tietojen perusteella voidaan todeta, että vaikka kyseessä ovat pienet koulut pienellä paikkakunnalla, niin koululaisten sukujuuret ulottuvat Suomessa aina Helsingistä Lapin perukoille saakka ja joillakin myös ulkomaille. Karjalaisia sukujuuria tunnisti itsessään myös hyvin moni, jollakin luokalla jopa yli puolet.
Oiva kertoi oman perheensä asuttamistarinan ja esitteli vanhempiensa Kiikkaan rakentamaa asutustilaa, joka on nykyisin Oivan ja Tuulan kesäpaikka.
Vuoden 1952 vaiheilla otetussa kuvassa Oivan kotitilan uusi asuinrakennus on jo pystyssä. Kuvan oikeassa laidassa oleva pikkumökki sekä vasemmassa laidassa oleva navetta tehtiin ensin.
Karjala-tunnit otettiin kouluissa hyvin vastaan.
Karjalatuntien pitäminen kouluissa oli miellyttävä ja positiivinen kokemus. Erityisen palkitsevaa oli koululaisten osoittama kiinnostus ja aktiivinen osallistuminen tunneille. Kädet nousivat ja viittasivat ahkerasti, kun esitettyihin kysymyksiin haluttiin innokkaasti päästä vastaamaan. Kiinnostusta tuntui riittävän yhtä lailla molempiin aihepiireihin. Karjala-tunnit saivat molemmissa kouluissa hyvän vastaanoton niin koululaisilta kuin opettajiltakin.
Karjala-tuntien järjestäminen ei olisi mahdollista kouluissa ilman opettajien mukana oloa ja myötävaikuttamista, sillä tunnit täytyy saada sovitettua koulun muuhun ohjelmaan. Kiitoksena tuesta ja sujuvista järjestelyistä Vammalan Karjalaseura lahjoitti molemmille kouluille kaksi kirjaa, ”Siun ja miun juurilla” ja ”Taubilan kartano” kirjat. Tässä Esa, Oiva ja Seija luovuttavat kirjat Kiikassa koulunjohtaja Janne Hämäläiselle.
Esa, Oiva ja Seija luovuttavat kirjat Kiikassa koulunjohtaja Janne Hämäläiselle.
Koulutunteja varten saimme Kurkijoki-Seuralta lainaksi ”Luovutettu Karjala”-rollupin, joka toimi hyvänä rekvisiittana ja apuna tuntien aikana. Tuntien jälkeen innokkaimmat koululaiset kerääntyivät kartan ääreen kyselemään ja tutkimaan luovutettujen alueiden ja uusien sijoituspaikkojen sijaintia.
Koululaiset tutkivat Luovutetun Karjalan karttaa Kiikan koululla.
Karjala-tuntien toteutumista auttoi myös Karjalan Liiton Satakunnan piirin tänä vuonna myöntämä 200 euron avustus jäsenjärjestöjensä nuorisotoimintaan, joka toimi hyvänä kannustimena myös Vammalan Karjalaseurassa.
Lämmin kiitos kaikille Karjala-tuntien toteuttamiseen myötävaikuttaneille ja erityisesti kaikille koululaisille kiinnostuksesta ja aktiivisesta osallistumisesta tunneille.
Lisää kuvia Karjala-tunneilta on TÄSSÄ linkissä.