Suolahden Karjala-Seura ry

 

      

 

Suolahden Karjala-Seura on perustettu 14.11.1944.

Vuonna 1947 Suolahdessa asui 778 karjalaista. Harlulaisia heistä oli 148, suojärveläisiä 101. Sortavalasta ja Sortavalan maalaiskunnasta lähtöisin oli 87 henkeä ja Impilahdelta 57.

Karjalaisten myötä Suolahden väkiluku kasvoi 20%.

Silloisen kauppalan toimintaan karjalaiset toivat oman panoksensa.Maanhankintalain perusteella hankittiin mm. yhdeksän asutustilaa .

Karjalaisista löytyi kunnalliselämän, liiketalouden ja rakennusalan ammattilaisia.

Karjalaiset ovat tuoneet ja tuovat yhä oman lisävärinsä luterilaisen ja myöskin ortodoksisen seurakunnan elämään.

 

Muistokivi

26.11.1961 pystytettiin Karjalaan jääneille vainajille luterilaisen kirkon viereen muistokivi.

         

Isä Timo suorittamassa palvelusta muistokivellä Praasniekkajuhlan aikaan.        Muistolaatta Sumiaisten hautausmaalla

 

Tsasouna

            

Vuonna 1976 Suolahteen rakennettiin Tsasouna Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan alaisuuteen

ortodoksien siirtokarjalaisten ja muiden ruumiittomien voimien muistolle.

 

Mikaelin praasniekkajuhlaa on vietetty  vuodesta 1982 alkaen yhdessä luterilaisen seurakunnan kanssa.

Kun karjalaisten evakkoonlähdöstä oli kulunut 50 vuotta, järjesti seuramme evakkokulkueen

vanhalta asemalta Keski-Suomen Opistolle. Juhlatilaisuudessa puhui Kenraaliluutnantti Rauno Meriö