Seuran perustaminen ja alkuvuosien toiminta

Seura perustettiin nimellä Lahden karjalaiset marraskuussa 1940. Perustamiskokouksessa oli paikalla nelisensataa henkilöä. Toiminta aloitettiin perustamalla sekakuoro ja käsityökerho. Seura sai ilokseen kummilapsen Pohjois-Karjalasta. Kerhojen ulkopuolella kokoonnuttiin muutoinkin yhteen, ensimmäisissä pikkujouluissa oli osallistujia 600-700 henkilöä!

Seuran toiminta lakkasi sodan melskeissä, mutta se elvytettiin vuonna 1945 ja seuran nimen perään lisättiin r.y. Toiminta alkoi vilkkaana, kuten muukin sotien jälkeinen toiminta. Oli yleisurheilua ja monenlaista kerho- ja kummitoimintaa. Mittavimmat saavutukset tehtiin kuitenkin rakennustoiminnassa, vuosina 1950-60 rakennettiin 13 kerrostaloa karjalaisten asuntopulaa helpottamaan. Hanketta varten otettiin aravalainaa ja myös omaa rahoitustakin oli jonkin verran.

Asuntoja, tukea ja hirvipatsas

Seura järjesti jäsenilleen monenlaisia neuvontatilaisuuksia, joissa käsiteltiin siirtoväelle tärkeitä kysymyksiä kuten korvausmaan saantia ja asutustoimintaa. Karjalaseura tuki henkisesti ja sosiaalisesti niitä karjalaisia, joiden oli pakko jättää kotiseutunsa ja aloittaa elämänsä uudella paikkakunnalla. Tämä sosiaalinen toiminta oli todella tarpeellista ja tärkeää noina aikoina.

Myöhemmin, kun oltiin jo asetuttu uusiin olosuhteisiin, kerättiin rahaa professori Mäntysen hirvipatsaan toisintoa varten. Alkuperäinen hirvipatsashan oli jäänyt Viipuriin ja löytyy nyt Alvar Aallon kirjaston puistosta. Karjalaisten yhteistyöllä saatu aikaansaatu hirvipatsas luovutettiin vuonna 1955 Lahden kaupungille, joka juhli 50-vuotiasta kaupunkitaivaltaan. Hirvipatsas sijaitsee "Pikku-Viipurissa" eli Erkon puistossa.

Jäsenistö ja seuran tunnusmerkki

Jäsenistö koostui ensialkuun pakkoluovutetun Karjalan alueelta muuttaneista karjalaisista. 1960-70 -luvun vaihteessa seurasta erosi jäseniä, jotka perustivat omia kotipaikka- ja sukuseurojaan. Nykyinen jäsen määrä on noin 170 henkilöä. Lahden Karjalaseura r.y:n oma lippu vihittiin käyttöön vuonna 1959. Vuonna 1989 seura sai oman pöytäviirin, jonka suunitteli ja toteutti silloinen puheenjohtaja Martti Hormalainen. Seuran nimi Lahden karjalaiset r.y. uudistettiin vuonna 2000 ja nimeksi tuli nykyinen Lahden Karjalaisseura ry.

Valtakunnallinen toiminta

1970-luvun alussa kerättiin talkoilla rahaa Karjala-talon rakentamiseen Helsingin Käpylään. Talo valmistui vuonna 1974. Karjalanliiton kesäjuhlat ovat suuri ja tärkeä vuosittainen tapahtuma, johon kokoontuu karjalaisia ja karjalaishenkisiä ympäri Suomen. Seuramme on järjestänyt nämä juhlat yhteistyössä Karjalanliiton kanssa vuosina 1982, 2005 ja 2012.

Toiminta tänään

Seuran toiminta on muuttunut alkuajoista paljon viihteellisempään suuntaan. Seura on järjestänyt ja järjestää jatkossakin monenlaisia matkoja, kulttuuriretkiä, pikkujoulut, luentoja ja tapahtumia jäsenistölleen. Vuosittaiset isänmaalliset tapahtumat seppeleen laskuineen ovat tärkeä osa toimintaamme.

Suomen Evakkopatsas

Viime vuosien mittava ponnistus seurallemme on ollut Suomen Evakkopatsaan rahanhankinta ja pystytys. Näistä ponnistuksista ja patsaan paljastusjuhlasta löydät tietoja, kuvia ja videoita seuramme etusivulta. Patsaan paljastusjuhlan yhteydessä juhlimme seuramme 80-vuotistaivalta - koronan vuoksi tosin kaksi vuotta jälkikäteen.  Seuramme on nyt 82-vuotias aktiivinen ja pirteä toimija!