Kuusankosken Karjalaseuran historia

Kuusankosken Karjalaseura perustettiin 21.10.1945 nimellä Kuusankosken Karjalaiset ry.  Perustamiskokouksessa oli läsnä  44 karjalaista. Ensimmäiseen  johtokuntaan valittiin Jussi Repo,  Arvi  Koiranen, Arvi Nyberg, Erkki Kari, Antti Kääpä, Jaakko Aksola, Topias Paavilainen, Toini Kuokkanen, Annikki Suhonen, Ester Laitinen,  Oskari Moisander ja Uuno Rautio.

Kuusankoskella oli sotien jälkeen 700-800 karjalaista.

Kymmenvuotisjuhlien yhteydessä  11.9.1955 toteutui seuran ensimmäinen päätavoite .  Kuusankosken  uudella hautausmaalla paljastettiin Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

Toinen tavoite oli seuran oma lippu.  Lipun naulaustilaisuus pidettiin Kotiseututalossa 13.6.1960.  Lipun vihkiäiset olivat Karjalan Liiton suurjuhlilla Helsingissä  muutama päivä myöhemmin.

Ensimmäisten toimintavuosien tehtävänä oli yhteistoiminnan järjestäminen paikkakunnalla kanta-asujien kanssa ja taloudellisten asioiden hoitaminen Vapaa Huollon välityksellä.  Kun taloudelliset olot paranivat ja karjalaisväestö pystyi rakentamaan omakotitaloja niin Karjalaisseurojen piiri muisti rakentajia  ”Rakentajien kunniakirjalla”. Vuoden 1964 kevääseen mennessä oli kirjattu ainakin 78 karjalaista, jotka olivat rakentaneet oman kodin. 

Harrastusryhmiä oli paljon: ompeluseura, tanhuryhmä, iltamat ohjelmineen,   urheilua;, hiihtokilpailut, kyykkäkilpailut, juoksukilpailut, uintikilpailut.

”Kuusaan evakot muistelee” kirja julkaistiin 2011.  Se on seuramme jäsenten kirjoittajapiirissä  kirjoittamia tarinoita omasta karjalaisuudesta. Kirjoittajina olivat Raili Eriksson, Kalevi Hannola, Irja Heikkilä, Teuvo Hämäläinen, Kullervo Holopainen, Hellä Junnola,  Raija Jyrkinen , Hilkka Kettu, Aune Suihko, Teuvo Tattari ja Hanna-Maija Windt.