Karkkilan Karjalaseura ry.:n historiaa

Talvi- ja jatkosodan seurauksen noin 400 000 suomalaisten menetti kotinsa. Siirtolaisten aineelliset menetykset olivat suuret. Kotiseutunsa lisäksi he menettivät kirkkotarhat ja hautausmaat, sukupolvien elämä kätköissään.

Karkkilaan ja Ul. Pyhäjärven kuntaan muutti vuosina 1945-1947 kaikkiaan 817 karjalaista, se merkitsi 14 %:n lisäystä silloiseen asukasmäärään.

Karjalan liitto käynnisti joulukuussa 1945 karjalaisseurojen perustamisen. Jokaiseen kuntaan, jossa oli vähintään 100 karjalaista, kehotettiin perustamaan karjalaisseura. Karkkilassa seura perustettiin 1946.

Karjalan siirtoväki on pystyttänyt uusien kotiseutujensa kirkkomaille muistomerkkejä kertomaan siteistä siihen osaan Suomea ja niihin sukupolviin, jotka oli pakotettu jättämään. Karkkilan seudun Karjalaiset ry:n käsittelivät vuosikokouksessaan 1953 Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin pystytystä. Yhdistyksen johtokunta lähetti kirjelmän anoen paikkaa patsaalle seurakunnan hautausmaalta. Kirkkovaltuusto myönsi paikan sankaripatsaan läheltä. Johtokunta pyysi Karjalan Liitolta patsasta varten tyyppipiirustuksia. Päätös muistomerkin hankkimisesta tehtiin vuosikokouksessa 1954. Varat muistomerkkiä varten saatiin raha- ja viljalahjoituksina, joita kerättiin paikkakunnan karjalaisilta. Varsin huomattavan lahjoituksen antoi Heinä-säätiö. Muistomerkki maksoi kaikkiaan 102 000 silloista markkaa. Muistomerkki tilattiin Someron kiviveistämöstä. Kivi asennettiin paikalleen 25.9.1954, muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 3.10.1954. "Menetetyn Karjalan pyhiin Jumalan puistoihin jääneiden vainajien muistolle". Muistomerkki kunnostettiin 1991, silloin myös kivessä olevat kirjaimet kullattiin.