Kartat ja asiakirjat sukututkimuksen apuna Karjalassa
Topografiset kartat ja niitä täydentävät kiinteistörajoilla varustetut pitäjänkartat tarjoavat oivan työkalun tämän alueen sukututkimukselle. Nämä kartat ovat olleet jo kahdeksan vuotta yleisön nähtävinä Maanmittauslaitoksen (MML) nettipalvelussa. Tähän palveluun on kerätty kaikki nykyisin saatavilla olevat vanhan Viipurin läänin alueen kartat pois lukien eräät Viipurin länsipuolella olevat alueet (mm. Säkkijärvi). Näiltä alueilta on kuitenkin olemassa 1:100 000 topografikartta, mutta tarkempia karttoja ei sodan alla ehditty valmistaa.
Alueiden historiallisesta taustasta johtuen topografikarttojen asutusnimistö oli Karjalan kannaksella tilannimipainotteinen, kun taas pohjoisempana Laatokan Karjalan alueella se oli asukkaannimipainotteinen.
Topografikarttojen kanssa saman mittakaavaiset ja lehtijakoiset Pitäjänkartat valmistuivat kahdelle alueelle: Kannakselle Viipurin länsipuolelta Muolaan seudulle ja Laatokan Karjalaan Hiitolasta Sortavalan pohjoispuolelle. Nämä kartat sisälsivät kiinteistöjaotuksen ja niiden valmistus oli pitäjien vastuulla. Kannaksen itäosan osalta on löydetty topografikarttojen päälle piirretyt kiinteistörajaluonnokset, joita ei kuitenkaan ole sisällytetty karttapalveluun.
Vielä viime vuosikymmenellä peruskartan lehtijako perustui samaan järjestelmään kuin edellä mainitut vanhat topografiset kartat. 1:20 000 mittakaavaiset kartat valmistettiin 10 x 10 km2 alueen lehdissä, joiden nimeämistapa vain on muuttunut ajan myötä. Kaistajakoon perustuva lehtinumerointi otettiin käyttöön 1960- ja 1970-lukujen taitteessa valtakunnallisen Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) myötä.
Näitä alkuperäisinä lehtinä skannattuja kuvatiedostoja voidaan ladata esimerkiksi kyläkirjojen materiaaliksi MML:n palvelusta.
Tiff-kuvien tarkkuus on riittävä painatukseen ja ne ovat vapaasti käytettävissä, kunhan kartan yhteyteen muistaa lisätä copyright-merkinnäksi ”Maanmittauslaitos/Puolustusvoimat”.
Kustannusyhtiö Atlasart julkaisi Karjalan kartoista Kielletyt kartat -kirjasarjan. Edellä mainitut kiinteistörajaluonnokset on kirjan tekijän toimesta skannattu ja tätä aineistoa voi kysyä kustantajalta.
Paikkatiedon kannalta oleellinen apuväline sukututkimuksessa on maarekisteri, jota tutkimalla voidaan edetä asuintilan historiassa taaksepäin aina isojakoon asti. Isojaon toteutusajankohta vaihteli Suomessa paikkakunnittain, ja Vanhan Suomen osalta päästiin vauhtiin hieman jälkijunassa 1800-luvun puolella. Suuressa osassa Karjalaa oli käytössä Venäjän puolella yleinen ns. lahjoitusmaakäytäntö ja isojaon edellytyksenä oli tästä järjestelmästä luopuminen. Joissakin tapauksissa isojaon toteuttaminen venyi jopa viime vuosisadan alkuvuosiin.
Karjalan alueen maanjakotoimituksiin liittyviä vanhoja alkuperäisiä toimituskarttoja säilytetään nykyisin Mikkelin maakunta-arkistossa, ja niistä saa paikan päällä kopioita. Kyläkohtaisia vanhoja isojakokarttoja säilytetään Helsingin Kansallisarkistossa ja niitä voi tilata tutkijasaliin ja skannattavaksi.
Itse maarekisteri on nykyisin digitoitu ja siihen pääsee käsiksi Kansallisarkiston sivuilta.
Kansallisarkiston digiarkisto on yleisesti käytettävissä Astia-palvelussa.
Karjalan seurakuntien vanhojen rippi- ja historiakirjojen paikkatietoja sisältävät myös Suomen sukututkimusseuran sukututkimussivusto Hiski ja
Mikkelin maakunta-arkiston alulle panema Karjala-TietokantaHanke (Katiha). Tästä on olemassa verkossa kolme eri-ikäistä versiota, joista uusinta Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa toteutettua versiota kehitetään edelleen. Näissä aineistoissa paikannimien normalisointia ei ole suoritettu, eikä paikannimiä juuri kannata laittaa hakulomakkeelle.
Vanhoihin käräjäpöytäkirjoihin merkittyjä henkilön- ja paikannimiä 1600-luvun Karjalasta voi etsiä Kansallisarkiston aineistoista verkkopalvelussa Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto. Suomen sukuhistoriallinen seura on koonnut aineistosta tietokannan. Tämä projekti on edelleen ”vaiheessa” ja seura ottaa käyttäjäpalautetta vastaan. Näistä aineistoista saa selville ainakin tunnisteen, jonka avulla pääsee käsiksi Kansallisarkiston varsinaiseen aineistoon, jos ei vielä digitaalisesti niin ainakin manuaalisesti.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Nimiarkisto sisältää valtakunnallisesti liki kolme miljoonaa historiallista nimeä kirjattuna kortistoon, jonka digitalisointi on saatu valmiiksi Suomen 100-vuotisjuhliin. Digitoinnin jälkeen koko aineisto on avattu netissä käyttäjille. Käyttöliittymässä voi hakea paikannimiä mm nimen, paikkakunnan ja nimenkerääjän mukaan. Karttaliittymä on käytettävissä, johon myös alkuperäiset keräyskartat on sijoitettu. Aineiston käytettävyys tulee kehittymään lähikuukausien aikana. Alkuperäisten keräyskorttien tarkastelu vaatii kirjautumista, tämäkin toiminto toteutunee lähiaikoina. Palautetta kannattaa antaa. Aineisto soveltuu erityisen hyvin mm kyläkirjojen karttojen paikallisen nimistön täydentämiseen. Projektin etenemistä voi seurata sivustolla.
Pekka Lehtosen saate
Jyrki Tiittanen on sovellusasiantuntija Maanmittauslaitoksessa. Hän on Karjala Klubin jäsen ja aktiivinen sukututkija. Jyrki aikanaan keräsi kokoon nimistön Karjalan kartoilta ja häntä voimme kiittää siitä, että nykyisin voimme hakea nimihaulla oikeaa paikkaa Karjalan kartat -sivustolla.
PS Blogin linkit päivitetty kesäkuussa 2023. JaakkimanSanomat_1_18_s4 (pdf) (2.5 MB)-linkistä ei enää valitettavasti avautunut aineistoa.