Tieto on sivistystä, koulutus sen perusta

Karjala Klubin tarkoituksena on yhdistää Karjalasta kiinnostuneita, tehdä Karjalaa aktiiviväestölle tunnetuksi ja nostaa esiin karjalaisia koskevia kysymyksiä. Klubi vaalii karjalaista kulttuuria sen eri ilmenemismuodoissa. Tieto, tiede ja taide ovat aivan keskeisiä kulttuurisia tekijöitä yhteisen ymmärryksen kasvattamisessa. Yleissivistyksen, tieteen ja taiteen edistäminen on velvollisuutemme.

Kasvatuksen perusta lähtee aina kodista. Niistä käyttäytymismalleista, opeista, ohjauksista ja arvoista, jotka kodissa vallitsevat. Koululaitos jatkaa ja täydentää kasvatustyötä. Satuin taannoin eksymään Suomen kansakoulun historiaan eräiden kirjojen kautta ja kiinnostuin ottamaan selvää, miten paljon Karjalan alueella oli kansakouluja ennen sotia ja milloin niitä oli perustettu. Tilastoista löysin tiedon, että luovutetun Karjalan alueella oli ennen talvisotaa yli 700 kansakoulua.

Ensimmäiset koulut oli perustettu 1850-luvun puolivälin tienoilla. Eräissä pitäjissä oli ilmeisesti lähes joka kylässä koulu; muun muassa Salmissa on sanottu olleen 23 kansakoulua ja Suistamolla 19. Samaisessa tietolähteessä kerrottiin, että luovutetun Karjalan alueella oli tietysti lisäksi ollut muun muassa yhteiskouluja, keskikouluja, teollisuuskouluja, kauppakouluja, veistokouluja jne. Ne palvelivat niitä, jotka halusivat valmistua ammatteihin. Suomen puoleisen Karjalan kansakoulujen lukumääriä en selvittänyt.

Asetus kansakouluista annettiin vuonna 1866. Siinä mainittiin kaikki ne aineet, joita kouluissa tuli opettaa. Kansakoulut toimivat pitkään 1800-luvulla rakennuksissa, joita ei ollut suunniteltu opetustarkoituksiin. 1900-luvun puolella on Karjalankin kylissä käynyt melkoinen ”rakennusbuumi” kouluja rakennettaessa.  Koulujen suureen lukumäärään lienee vaikuttanut merkittävästi vuoden 1898 asetus, jonka mukaan kuntien tuli rakentaa koulut niin tiheään, etteivät koulumatkat ylittäneet viittä kilometriä. Tämä periaate on tietyllä tavalla edelleen olemassa. Koulukyyti-sanaa ei varmaan tuolloin tunnettu. Varsinainen koulujen seuraava suuri ”rakennusbuumi” alkoi sotien jälkeen, kun muun muassa Karjalan evakot joutuivat muuttamaan uusille asuinsijoille, minkä lisäksi suuret ikäluokat tulivat kouluikään 1950-luvulla. Vuonna 1951 kansakoulupiirejä on Suomessa ollut yli 4000. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tällä hetkellä Suomessa on noin 2000 peruskoulua. Koulujen lukumäärä on pienentynyt merkittävästi vuosittain vuodesta 1990 lähtien ja sama suuntaus jatkuu.

Koulu on aina ollut yhteiskunnan trendien mukainen. Kansakoulun idea oli järjestää koulu yhteiselle kansalle: tukea kansallista kehitystä, sivistyksellistä demokratiaa ja edistää taloudellista kasvua sekä hyvinvointia. Kansakoulu edisti Suomen itsenäistymistä, sitä on pidetty jopa yhtenä tekijänä talvisodan ihmeen taustalla. Kansakoulu edisti monin tavoin työelämävaikutuksia.  Me suomalaiset seuraamme tarkalla silmällä PISA-oppimistutkimusten tuloksia ja koetamme selvittää, miksi tulokset ovat muuttuneet ja miten suuri se muutos on ollut.

Karjalan evakkokansa integroitui osaltaan suomalaiseen yhteiskuntaan koululaitoksen synnyttämän sivistyksen kautta, vaikka evakkolasten vastaanotossa olisi ollut toivomisenkin varaa.  Koululaitoksen edellä mainitut kolme tavoitetta ovat edelleen yhteiskuntamme kovaa ydintä. Sivistyksen yksi edellytys on oman historian tuntemus ja ymmärrys.

Lumisena huhtikuisena päivänä 2024,

Arvo Kokkonen
puheenjohtaja