Joulujuhla Karjala-talolla 3.12.2019

Karjalaliiton hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen

Tilaisuudessa Karjalaliiton hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen kertoi meille Karjala-talon (Heimotalon) historiasta. Taloa alettiin suunnitella 1956 ja se valmistui 1974. Monivaiheinen ja paljon aktiivisuutta vaatinut hanke, jossa rahoituksen hankkiminen ei ollut vähäisintä. Myös talkootyöllä oli iso rooli.

Nyt on suunnitteilla rakennuksen peruskorjaus ja mahdollisesti rakennetaan kaksi lisäkerrosta, joihin voisi sijoittaa vaikkapa asuntoja opiskelijoille.

Ohjelmassa oli myös uuden puheenjohtaja Irma Lähetkankaan puheenvuoro ja Olavi Merraksen joulupuhe. Tunnelmaa ryyditettiin joulupuurolla ja yhteislauluin, joita veti Uspenskin kanttori Elia Pietarinen.

Tilaisuuden järjesti edellinen puheenjohtaja Mervi Laitinen, jolle kiitos puheenjohtajakaudesta sekä tilaisuuden onnistuneista järjestelyistä.

Karjala-Klubin esitelmätilaisuus oli tiistaina 5.11.2019 klo 18 Pasilan kirjasto, Auditoriossa

 

Carl-Fredrik Geust on tekniikan tohtori ja sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija.

Talvisodan ilmataistelut olivat osa käsittämätöntä selviytymistarinaamme

Marraskuun 30. päivänä alkoi talvisota, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samana päivänä pommitettiin Helsinkiä 3 kertaa, jolloin mm Länsisatama Hietalahdessa, Teknillinen Korkeakoulu sekä osa Lönnrothin kadun seutua tuhoutuivat.

Tuo siviilikohteisiin hyökkäys johti Neuvostoliiton erottamiseen Kansainliitosta ja se oli maalle arvovaltatappio.

Talvisodan ilmataisteluista kertoi Karjala Klubin järjestämässä avoimessa tilaisuudessa Carl-Fredrik Geust tekniikan tohtori ja sota- ja ilmailuhistorian ehkäpä Suomen paras asiantuntija.

Tilaisuus järjestettiin Pasilan kirjastossa ja kuulijoita oli noin 70.

Talvisodan tarina kertoo käsittämättömästä selviytymisestä. Esimerkiksi lentäjä-ässä Jorma Sarvanto pudotti 6 pommikonetta samana päivänä 6.1.1940 ja se on ”maailman ennätys”. Taistelu tapahtui osin Sippolan kirkon yläpuolella, jossa samaan aikaan oli meneillään sankarihautaus, Geust kertoo.

Kun joukoilta puuttuivat radiot, viestitettiin viholliskoneiden lähestymisestä lammen jäälle levitetyillä vaatteilla, jotka osoittivat suunnan, mistä koneet ovat tulossa.

Ankaralla pakkasella piti metsiin hajautetut koneet saada käyntiin. Se tapahtui niin, että moottoriöljy kuumennettiin 100-asteiseksi ja sitten se kaadettiin öljystä tyhjennettyyn moottoriin. Polttoaine tuotiin hevospelein.

Neuvostoliiton 5000 koneesta noin 2000 osallistui talvisotaan. Suomella oli sodan alussa 31 hävittäjää, 17 pommikonetta ja 54 tiedustelukonetta. Ruotsista saapui vapaaehtoinen lentolaivue. Koneita saatiin myös ulkomailta. Lisää koneita oli tulossa mm Britanniasta, mutta ne eivät ehtineet perille.

Suomen tappiot olivat 47 konetta ja 71 lentäjää, Neuvostoliiton vastaavat luvut noin 980 ja 895. Vähiä lentokoneita ei pääsääntöisesti käytetty hävittäjätaisteluihin vaan keskityttiin pommikoneiden tuhoamiseen.

Tilaisuudessa oli läsnä useita henkilöitä, joilla oli lapsena kokemusta sodasta tai joiden vanhemmat tai isovanhemmat olivat sotiin osallistuneet, tästä saatiin useita muisteluita.

Irja Taskinen oli syntynyt Soanlahdella mutta vietti lapsuutensa Jaakkimassa. Hänen isänsä oli yksi Hurricane- hävittäjien hakijoista Britanniasta Suomeen. Isä kaatui Aunuksen Nurmoilassa 1.7.1942, 5 kuukautta ennen Irjan syntymää.

Maija Karhilan mies, hävittäjälentäjä Kyösti Karhila, lensi mm. yhteisissä operaatioissa saksalaisen Kuhlmey-ryhmän kanssa. Hän lensi 304 sotalentoa ja ampui alas 32 vihollisen konetta.

Calle Geust painottaa, että talvisota oli ilmavoimille koko puolustuslaitoksellemme Suomen Suuri Isänmaallinen Sota. Tässä hän Venäjällä työskennelleenä lainaa venäläisten käyttämää ilmaisua omista sodistaan, sekä Napoleonin sodista että 2. maailmansodasta.

Asiantunteva esitys oli tunteisiin vetoava osa Suomen tarinaa. Se sopi hyvin talvisodan 80-vuotismuisteluun.

Pekka Lehtonen

Syyskokous Pasilan kirjastossa: Irma Lähetkangas uudeksi puheenjohtajaksi

Kokous pidettiin 5.11.19. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Irma Lähetkangas, joka on kotoisin Pohjois-Karjalasta, Juuasta. Hän työskentelee Maanmittauslaitoksen ylijohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Pekka Lehtonen.

Hallitukseen valittiin vuodelle 2020:

• Jaana Kruth,
• Juhani Luhtanen,
• Vesa Putula, Jarmo Ratia ja
• Jyrki Tiittanen.

Kokouksen jälkeen sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija Carl-Fredrik Geust kertoi talvisodan ilmataisteluista.

Kesäkuussa suuntasimme Hankoon

Karjalan Klubin kevätretki suuntautui Tammisaareen Källvikenin – Dagmarin puistoon, Hangon rintamamuseoon ym. Lähdimme matkaan Kiasman edestä yhteisellä bussilla klo 11.30. Takaisin Helsingissä olimme klo 20.30 samassa paikassa monta kokemusta rikkaimpina. Reissu oli erittäin elämyksellinen ja kuulimme paljon maamme historiasta.

Mikä Dagmarin puisto?

Nimensä tämä luonnonkaunis alue ja sen kuuluisa lähde on saanut Venäjän keisari Aleksanteri III:n tanskalaissyntyisen puolison Dagmarin mukaan. Keisaripari vieraili alueella kahdeksan kertaa 1800-luvun lopulla. He ihastuivat seutuun ja paikallisväestö puolestaan Dagmariin. Dagmar, keisarinnana Maria Fjodorovna, oli viimeisen keisarin Nikolai II äiti. Suomen ystävä ja Suomessa erittäin suosittu.

Metsäpäällikkö Kåre Pihlström on kirjoittanut äskettäin kiintoisan kirjan ”Källviken Dagmarin puisto”. Pihlström on paikkakuntalainen ja erittäin tarkasti perehtynyt sekä yleiseen että paikallishistoriaan ja omaa tietysti muutoinkin ainutlaatuisen paikallistuntemuksen.

Hänen opastuksellaan tutustuimme Källvikenin historiaan, erikoisuuksiin ja kauniiseen luontoon. Aluetta koskettavat myös Krimin sota ja omat sotamme.

Rintamamuseo ja ortodoksikirkko osa ohjelmaa

Vierailimme myös Hangon Rintamamuseossa Lappohjassa, ja muistelemme talvisodan jälkeistä Hangon miehitystä.

Lisäksi tutustuimme Hangon ortodoksiseen Pyhien apostolienvertaisten Vladimirin ja Maria Magdaleenan kirkkoon. Kirkon syntykin liittyy keisariaikaan ja keisari Aleksanteri III :een, joka selviydyttyään juna-attentaatista v. 1888 määräsi rakennettavaksi runsaasti kirkkoja, yhtenä niistä Hankoon.

Hirvenpaistilla jaksoi reissata

Ruokailimme Villa Kosthållissa, jossa ruokalistalla hirvenpaistia.

Sääntömääräinen kevätkokous

Kevätkokous pidettiin 16.4.2019. Kokouksen asialistalla on sääntöjen mukaisesti lähinnä talousasiat, joita oli kokouksen päätöksen mukaan hoidettu asianmukaisesti ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Kevätkokoukseen osallistui 16 jäsentä.

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja historioitsija Risto Volanen esitelmöi aiheesta
”Suomen tie itsenäisyyteen”

Suomen tie itsenäisyyteen ei ole suinkaan vain julistus 6.12.1917. Vaan sitä edelsi ja seurasi pitkä ja monivaiheinen tapahtumien juonne alkaen jo Ruotsinvallan ajalta. Maailman politiikan myllerrysten ketjussa ja Suomen pyrkimyksissä: autonomia Venäjän yhteydessä, sortovuodet, Venäjän vallankumous, Saksa, ensimmäinen maailman sota, poliittiset pyrkimykset Suomessa. Myös joulukuun 6. jälkeen kansakunnan tulevaisuus on ollut historian puristuksessa: sisällissota, 20-30-luku, talvi- ja jatkosota jne.

Karjala Klubin toiminnasta

Viimeisimpiä aktiviteetteja ovat olleet:

• Retki Hyrskylän mutkaan Aira Samulinin vieraana, esitelmätilaisuuksia : Antti Tuuri, Anna Kortelainen, Risto Volanen, Yrjö Kaukiainen
• Retki Porkkalaan ja retki Dagmarin puistoon, Lappvikin Rintamamuseoon ja Hankoon sekä retki Viipuriin
• Vierailu Eduskunnassa, yritysvierailuja, osallistumisia muiden Karjala-seurojen ja Karjalan Liiton toimintaan ja tilaisuuksiin
• Karjala Klubin sivulle pääsee googlaamalla Karjala Klubi