Jokioisten Karjalaisseuran ensimmäinen vuosikymmen

Jokioisten Lintupajun Gröhnille 3.2.1946 oli kutsuttu Forssan lehden ilmoituksella karjalaista siirtoväkeä perustamaan Karjalaisseuraa Jokioisille. Kokouksessa päätettiin perustaa Jokioisten Karjalaisseura ry, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Lauri Koski. Seuran sihteeriksi valittiin Sulo Gröhn. Muut johtokunnan jäsenet olivat Valter Puranen, Tahvo Lahti, Ilmari Koisti, Veikko Halonen, Tauno Himanen, Eini Puranen ja Lea Suutari.

Muolaan seurakunta oli mukana järjestämässä paikallisen seurakunnan ja karjalaisten kanssa tutustumistilaisuutta 10.2.1946 siirtoväelle ja paikkakunnan väestölle.

Jokioisten kuntaan sijoitettujen Karjalan siirtoväen yleinen kokous järjestettiin 7.4.1946 VPK:n talolla. Ponsivaliokunta laati julkilausuman, joka päätettiin saattaa valtiovallan tietoon lähetystön välityksellä. Julkilausumassa toivottiin valtiovallan ryhtyvän toimenpiteisiin siirtoväen maansaannin nopeuttamiseksi. Lähetystöön lupautuivat vapaaehtoisesti V. Iho ja V. Virolainen. Ensimmäisen toiminta vuoden aikana järjestettiin kolmet iltamat.

Seura järjesti yleisen kokouksen 20.10.1946. Kokouksessa päätettiin perustaa huvitoimikunta.  

Vuonna 1947 järjestetyissä kunnallisvaaleissa karjalaiset perustivat siirtoväen vaaliliiton. Tästä toimenpiteestä olikin seurauksena, että Jokioisten kunnanvaltuustoon saatiin yksi siirtoväen edustaja.

Seura järjesti myös kesäjuhlat VPK:n kentällä ja pikkujoulut Paukkumäessä. Tanssitilaisuuksia jatkettiin.

Vuonna 1948 tansseja ja ohjelmallisia iltamia järjestettiin yhteensä viisi.

Jäsenhankintaa päätettiin tehostaa. Eri kyläkunnille valittiin jäsenhankinnasta vastaavat henkilöt; Vaulammi; Lauri Koski ja Tahvo Mustamo. Peltosuo; Ilmari Koisti. Keskusta; Teuvo Kukkonen ja Valtteri Puranen. Ruokosuo: Uuno Pietiläinen. Rehtijärvi ja Minkiö; Einari Pösö ja Tauno Suokas. Kuuma: Tauno Joensuu ja Haisio; Edvard Gröhn.

Vuonna 1949 seuran puheenjohtajaksi valittiin Uuno Teronen. Sihteerinä jatkoi Sulo Gröhn. Karjalan Liitto järjesti rahankeräyksen liiton hyväksi, tähän osallistuttiin.  Kesäjuhlat järjestettiin heinäkuussa Palokunnan kentällä.

Seuran jäsenmäärä ensimmäisenä toiminta vuonna oli 53. Jäsenmäärä vaihteli tasaisena 1940-luvun lopun 40 ja 80 jäsenen välillä.

1950-luvulla

Vuonna 1950 seuran puheenjohtajaksi valittiin Esa Toikka. Iltamat järjestettiin VPK:n talolla elokuussa. Yleinen keräys seuratoiminnan tukemiseksi järjestettiin myös tänä vuonna.

Seura nimesi seitsemän vähävaraista siirtoväkeen kuuluvaa lasta, jotka nimettiin Amerikassa asuvien karjalaisystävällisten kummilapsiksi. Perinteiset kesäjuhlat pidettiin taas palokunnan kentällä. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli Veikko Vennamo. Seuran toimintaan kuuluivat myös tanssien järjestäminen sekä pikkujoulu.

Vuonna 1951 seura ryhtyi toimenpiteisiin karjalaisten sankarivainajien muistomerkin saamiseksi Jokioisten hautausmaalle.

Vuonna 1952 seuran puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Koisti, varapuheenjohtaja Anna Sorama, sihteeri Sulo Gröhn ja rahastonhoitaja Väinö Lemmetty. Johtokuntaan kuuluivat myös Valtteri Puranen, Uuno Pietiläinen, Veikko Tuomipuu, Eini Puranen ja Einari Pösö. Toimikuntina toimi huvitoimikunta. Vuonna 1952 pidettiin kesäjuhlat  Rehtilässä. Samana vuonna alettiin järjestää tarina-iltoja.

Seura järjesti 10-vuotisjuhlat vuonna 1956 iltamien merkeissä. Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan tupailta-tilaisuutta.

Vuonna 1959 puheenjohtajana Ilmari Koisti 1959. Vilho Räisänen valittiin varapuheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Einari Leino. Muut johtokunnan jäsenet olivat Anna Sorama, Otto Suokas, Uuno Pietiläinen, Einari Leino, Valtteri Puranen,  Toivo Koisti ja Martta Lemmetty.

1950-luvulla seuran jäsenmäärä laski aina 32 jäseneen, olleen suurimmillaan kuitenkin  63.

1960-luvulla

Vuonna 1960 pidettiin tupailtoja noin kerran kuukaudessa sekä osallistuttiin Karjalaisten Suurjuhlille Helsingissä. Matka tehtiin yhteistyössä Himalan Ns ja Karjalaisen Marttayhdistyksen kanssa, jotka toimivat paikkakunnalla aktiivisesti.

Seura juhlisti 15-vuotisjuhliaan järjestämällä juhlat palokunnan kentällä vuonna 1960.

Vuonna 1961 Einari Leino valittiin puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Anna Sorama. Rahastonhoitajan tehtäviä hoiti Kauko Huuhtanen. Jäsenmäärä oli tuolloin  53.  Seuran alueella asui 50 karjalaisperhettä, joissa perheenjäseniä yhteensä 200.

Seuraavana vuonna vaihtui seuran sihteeri kun Toivo Koisti otti tehtävän vastaan.

Vuoden 1962 vuosikokouksesta oli uutinen Forssan lehdessä

” Jokioisten Karjalaisseura kokoontui vuosikokoukseensa eilen Toivo Lemmetyn luona. Seuran puheenjohtaja Einari Leino totesi kokouksen avaussanoissa seuratoiminnan edelleen täyttäneen erinomaisesti tehtävänsä paikkakunnan karjalaisen väestön yhteydenpitäjänä. ”

 Vuonna 1963 jäsenmäärä oli 41. Vuonna 1964 jäsenmäärä oli 30.

Muolaan Pitäjäjuhlat järjestettiin  seuran toimesta  Jokioisissa heinäkuussa 1965

Vuonna 1966 sihteeriksi valittiin Otto Suokas. Seura aloitti toiminnassaan joko kesäiset uintiretket. Vuonna 1966 se tehtiin Riitalan yhteismetsäkämpälle yhteistyössä Karjalaisen marttayhdistyksen kanssa.

Karjalaisen Marttayhdistys lahjoitti kalustoaan Karjalaisseuralle vuonna 1968 .

Vuonna 1969 Toivo Koistin tilalle johtokuntaan tuli Uuno Kuhanen.

Jäsenmäärä pysyi edelleen 30-50 jäsenen välillä koko 60-luvun

1970-luvulla

Johtokuntaan valittiin vuonna 1971 Anna Soraman tilalle Lilja Suokas.

Vuonna 1972 seuran rahastonhoitajaksi valittiin Uuno Kuhanen.

Vuoden 1972 toiminnassa oli mm. teatteriretki ja retki kunnan leirialueelle Pikku-Liesjärvelle. Myös tupaillat, pyhäinpäivän tilaisuudet ja pikkujoulu olivat ohjelmassa. Vuonna 1973 johtokuntaan valittiin Eino Tourosen tilalle Marjatta Tuusa.

Vuonna 1975 seura järjesti Muolaalaisten Pitäjäjuhlat Jokioisissa. Samana vuonna tehtiin päätös, että tupailloissa saa emäntä tarjota vain kahta lajia pöydässä. Ylityksestä tulee 10 mk:n sakko. Jäsenmäärä oli noussut huimasti, sillä  vuoden lopussa oli seuralla 116 jäsentä. Lisäystä edelliseen vuoteen 72. Toimintaa vuoden aikana oli mm. Retki Karjala-talolle, missä Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piiri järjesti iltamat. Seurasta osallistuttiin myös piirin pilkkikilpailuihin joukkueella. Samana vuonna 1975 siirrettiin Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki paremmalle paikalle Jokioisten hautausmaalla.

Vuonna 1976 valittiin johtokuntaan Uuno Pietiläisen tilalle Antti Eerikäinen. Evakkomatkakysely järjestettiin liiton toimesta vuonna 1976. Siihen osallistuttiin myös seuran toimesta. Jäsenmäärä hieman laski edellisvuoden lukemista. Jäseniä oli kuitenkin 81. Tänä vuonna alkoivat myös yhteiskokoontumiset Ypäjän Karjalaisseuran kanssa.

Vuonna 1978 sihteeriksi valittiin Lilja Suokas ja rahastonhoitajaksi Aulis Kemppi.

Tänä vuonna tehtiin vuokrasopimus Rehtijärven rannalla olevan soranottoalueen vuokraamisesta Jokioisten Karjalaisseuralle 30-vuodeksi. Heti ensimmäisenä syksynä tehtiin tietä innokkaasti tontille. Seura järjesti Piirin kesäjuhlat. Iltama perinne alkoi myös elpyä. Kahdet iltamat järjestettiin Rehtilässä.

Seurassa jäseniä v. 1979 126. Järjestettiin tupailtojen, Pyhäinpäivän tilaisuuksien ja pikkujoulun lisäksi kahdet iltamat ja teatteriretken.

1980-luvulla

Vuonna 1980 seuran puheenjohtajaksi Einari Leinon tilalle tuli pitkään varapuheenjohtajana toiminut Vilho Räisänen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kirsti Kauppinen. Sihteerinä jatkoi Lilja Suokas. Rahastonhoitajana Aulis Kemppi. Muina johtokunnan jäseninä olivat Martta Lemmetty, Uuno Kuhanen, Marjatta Ranta, Kerttu Koisti, Arvo Lehtonen, Unto Suokas, Antti Eerikäinen ja Väinö Maidell Valittiin seuralle rakennustoimikunta suunnittelemaan saunamökin rakentamista Rehtijärven vuokratontille. Vuonna 1980 osallistuttiin mm. piirin pilkkikilpailuihin ja perheralliin.

Vuonna 1982 johtokuntaan tuli Marjatta Rannan tilalle Eija Kankaanranta. Seuran edustajia osallistui ensimmäisen kerran piirin hiihto- ja suunnistuskilpailuihin. Perustettiin opintokerho, jonka vetäjinä olivat Tenho Suokas ja Toini Eerikäinen.

Monien talkoopäivien jälkeen, seuran yksi merkkipäivä olo 1.9.1982 jolloin mökki siirrettiin vuokaratontille rantaan. Heti 7.9 otettiin jo ensimmäiset löylyt saunassa.

Vuonna 1984 johtokuntaan tulivat uusina jäseninä Pentti Klemelä ja Mirjam Lehtonen.  Tänä vuonna järjestettiin myös Muolaalaisten Pitäjäjuhlat Jokioisissa. Vuonna 1985 johtokuntaan valittiin Eija Kankaanrannan tilalle Raimo Virolainen.

Seuran 40-vuotisjuhlia viettiin vuonna 1986 Vanhalla Norrilla. Puheenjohtajana jatkoi Vilho Räisänen, vrj. Raimo Virolainen ja sihteerinä Lilja Suokas. Rahastonhoitajana toimi Toini Eerikäinen. Johtokuntaan valittiin Unto Suokkaan tilalle Matti Kuhanen.

Vuonna 1987 Martta Lemmetyn tilalle johtokuntaan valittiin Matti Näykki. Seurassa oli tuolloin 175 jäsentä.

Vuodet 1987-88 olivat seuran historiassa ponnistelua oman sie- ja Mie-mökin rakentamista.Silloin tehtiin talkootyötä ja kerättiin talkoopuita. Rakennusprojektin työjohtajana toimi Antti Eerikäinen. Vuoden 1988 lopussa seura vietti ensimmäisiä pikkujouluja laajennetuissa tiloissa sie  ja mie-mökille.

Seuraavana kesänä vietettiin Sie-ja Mie-mökin laajennusosan vihkiäisiä .

Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Einari Leino valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1988.

1990-luvulla

Sirkka Koisti valittiin seuran rahastonhoitajaksi vuonna 1990 Toini Eerikäisen jälkeen. Johtokuntaan valittiin Päivi Klemelä.

Talkootyötä riitti mökillä kun rakennettiin rappuset rantaan. Vuonna 1991 seura sai lipputangon ja lipun mökille. Vuonna 1991 vietetiin mökillä myös laskiaistapahtumaa missä oljelmassa oli tandemhiihtoa ja vorotti kyytiä Rehtijärven jäällä.Vuonna 1992 vietimme Suomen 75-vuotisjuhlia runon ja laulun illassa. Kesällä järjestettiin kesäjuhlat mökillä ja osallistuttiin Liiton kesäjuhlille

Jäseniä vuonna 1993 oli 232.  Vuonna 1993 seura järjesti Muolaan pitäjäjuhlat. Toinen suuri tapahtuma oli seuran järjestämät perinnepidot, joista kerättiin varoja Yllästalkoiden merkeissä. Seura osti varoilla osakkeita 9 kpl. Seuralle varainhankintaa tehtiin myös osallistumalla Hyvän tahdon torille.

Vuonna 1994 seuran sihteeriksi valittiin johtokunnan ulkopuolelta Eira Mäkilä. Lilja Suokas toimi pitkään seuran sihteerinä aina vuodesta 1978 vuoteen 1993. Johtokuntaan valittiin Marjatta Ranta Sirkku Stenbergin tilalle. Seuran jäsenille lähettiin ensimmäisen kerran jäsenkirje. Kesäjuhlien yhteydessä järjestettiin vanhojen valokuvien näyttely. Karjalaisseura järjesti silloin myös matkan Laatokan ympäri. Matkalla oli mukana myös paikkakunnan sotaveteraaneja.

Vuonna 1995 järjestettiin Jokioisten kirjastossa Kalevalan päivänä kunnan  kulttuuritoimen ja Karjalaisseuran yhteinen juhla. Ohjelma koostui Kalevalan ja  Kantelettaren runoista joita esittivät Sirkka Koisti ja Eira Mäkilä. Kirjastossa oli esillä kotien ja kirjaston karjalaista kirjallisuutta.

Vuonna 1997 seuran puheenjohtajaksi valittiin Päivi Klemelä. Pitkään varapuheenjohtajana ja vuodesta 1980 puheenjohtajana toiminut Vilho Räisänen luopui tehtävistä. Hänet valittiin seuran kunniapuheenjohtajaksi. Samana vuonna järjestettiin kunnantalolla  Kotiseutuni Karjala- näyttely, missä oli esillä seuran jäsenten maalauksia ja käsitöitä. Samalla viikolla seura järjesti perinneruokalounaan missä syötiin mm. antralaista potlohkoa ja harlulaista rusinasoppaa.

Seuraavana vuonna järjestettiin mm. neulakinnaskurssin, jonka vetäjänä oli Aili Mäkilä.

Vuonna 1999 tuli ensimmäisestä evakkoon lähdöstä tuli kuluneeksi 60- vuotta. Seura järjesti paljon toimintaa juuri tänä vuonna. Siirtoväen muistokivi paljastettiin Peltosuolle heinäkuussa ja samalla juhlittiin seuran kesäjuhlia.

Muistokiven avulla seura halusi kiittää niitä tahoja, jotka olivat edesauttamassa siirtoväen sijoittumista Jokioisiin. Muistomerkillä halutaan myös kertoa jälkipolville karjalaisesta sitkeydestä. Itseään säästämättä rakentaja-raivaaja isoisämme ja isämme nostivat tämän maan uudelleen nousuun.

Vuoden kohokohta oli  Evakkojuna-tapahtuma, mikä järjestettiin 15.8. Minkiön asemalla. Kuvaelman käsikirjoitti Eira Mäkilä ja ohjauksesta vastasi Kaija Leikkilä. Evakkojunan talkoissa  ja kuvaelmassa oli mukana 260 ihmistä. Yleisöä arvioitiin olleen paikalla 2000. Syksyllä seura järjesti Raita Karpon konsertin Jokioisten kirkossa. Kaiken kaikkiaan vuonna 1999 seuran tapahtumissa ja tilaisuuksissa kävi 3760 ihmistä.

2000-luvulla

Keväällä 2000 seura järjesti elokuvaretken Forssaan, missä käytiin katsomassa elokuvaa Hylätyt pihat ja Autiot talot. Tarvasjoen Karjalaisten vieraana käytiin uimasssa. Syksyllä Juuret Karjalassa -tilaisuus Jokioisten kirjastossa 31.10.2000. Ohjelmassa oli Eira Mäkilän muisteluita ja Karjalaisista sukututkimuksesta kertoi Päivi Klemelä. Seura aloitti yhteislaulutilaisuudet peltosuon muistokivellä.

Muolaalaisten Pitäjäjuhlat vuonna 2001. Koko perheen ulkoilupäivä 3.3.2001. ranta- ja tupailtojen yhteydessä Juuret Karjalassa- teemalla järjestettiin eri pitäjien ja kylien esittelyjä. Karjalaisuutta tuotiin esille myös Forssan S-marketissa järjestetyssä virpoma-tempauksessa yhteistyössä Forssan Seudun Karjalaseuran kanssa.

Vuonna 2001 puheenjohtajana jatkoi edelleen Päivi Klemelä, varapuheenjohtajana Raimo Virolainen, sihteerinä Marjatta Ranta. Milja Näykin tilalle johtokuntaan valittiin Kalle Saastamoinen ja Eeva Lääverin tilalle Johannes Paloposki. Muina johtokunnan jäseninä jatkoivat Mari Klemelä, Mirjam Lehtonen, Eero Teljas ja Lilja Suokas.

Seuran lapsille ja nuorille järjestettiin kesällä 2001 järjestettiin  lastenleiri ja Retki Linnanmäelle. Vuoden tärkein voimain ponnistus oli Muolaalaisten Pitäjäjuhlien järjestäminen. Seuran sihteeriksi saatiin vuonna 2002 Anitta Mero, joka valittiin myös seuraava vuonna johtokuntaan Lilja Suokkaan tilalle.

Vuonna 2004 Johtokuntaan valittiin Johannes Paloposken tilalle Antti Suokas ja Marjatta Rannan tilalle Aila Mäntyvaara. Perinneruokalounas järjestettiin taas . Vuoden kokokohta oli Evakkojuna-näytelmä 31.7.2004, mikä toteutettiin yhteistyössä Jokioisten Museorautatien, Rehtilä-teatterin, Kiipun kyläyhdistyksen, Forssan Reserviläisten ja Ypäjän Karjalaisseuran kanssa. Näytelmän käsikirjoitti Heikki Luoma ja ohjauksesta vastasi Paavo Liski. Evakkojuna-näytelmä oli taas yleisömenestys. Näytelmä tallennettiin filmiksi.

Vuonna 2005 johtokunta pysyi muuten samana, mutta Eero Teljaksen tilalle valittiin Raija Vesterinen.

Yhteenveto

Karjalaiset asutettiin uusille asuinsijoille kuusikymmentä vuotta sitten. Murre, tavat  ja tottumukset olivat  karjalaisilla erilaiset kuin länsisuomalaisilla. Kaikesta huolimatta kanssakäyminen paikkakuntalaisten kanssa alkoi varsin nopeasti. Lapset saatiin nopeasti kouluun, talkooväellä riitti työtä uusien asuinrakennusten ja karjarakennusten rakentamisessa. Vähitellen karjalaiset lähtivät mukaan kunnalliseen päätöksentekoon sekä paikkakunnan yhdistystoimintaan. Nuorten välillä syntyi kanssakäymistä, avioliittoja syntyi karjalaisten ja paikkakuntalaisten välillä.

Molemminpuolinen sopeutuminen tapahtui varsin nopeasti.  Kuitenkin karjalaisilla oli tarvetta kokoontua yhteen. Näin syntyi myös Jokioisten Karjalaisseura 60 vuotta sitten.

Eri vuosikymmeninä seuratoiminta oli varmasti erilaista.

Varsinkin alkuvuosina aina 1950-luvun puoliväliin saakka Karjalan Liitto ja sen alaisuudessa toimivat piirit ja seurat olivat pitkälti siirtoväen oikeuksia puoltava järjestö. Myöhemmin liitto alkoi toimia enemmän karjalaisuuden kulttuurin puolestapuhujana.

Jokioisten Karjalaisseuran toiminta painottui aluksi varainhankintaan ja toimiin, jotta karjalaisten asuttaminen ja maaomistusasiat saataisiin kuntoon. 1950-luvulla oli merkittävää kun hautausmaalle saatiin pystytettyä Karjalaan jääneiden vainajain muistomerkki, jonka jälkeen aina pyhäinpäivänä on kokoonnuttu muistomerkille. Toinen merkittävä asia oli tupailtojen tai tarinailtojen aloittaminen. 1960-luvulla järjestettiin kesäjuhlia ja aloitettiin kesäretkien järjestäminen. Jäsenmäärät eivät nousseet.

1970-luvulla toimintamuodot lisääntyivät mm. teatteriretkillä. Yhteistoiminta naapuriseurojen kanssa lisääntyi. Jäsenmäärä lähti nousuun.

1980-luvulla oli tärkeintä oman Sie ja Mie- mökin rakentaminen. Ensin saatiin saunarakennus ja sitten 1988 laajennusosa. Seuran väki osallistui innokkaasti talkootyöhön. Toimintamuodot lisääntyivät edelleen. Seura aloitti osallistumisen piirin ja liiton urheilutoimintaan ja sitä on jatkunut tähän päivään asti.

1990-luvulla seuran jäsenmäärä vakiintui yli 200 jäseneen. Karjalaisuutta ja karjalaista kulttuuria tuotiin esille eri tavoin. Seura tiedostettiin ympäristössä tapahtumien ja tilaisuuksien myötä. Nuorisotoiminta löysi paikkansa seuran toiminnassa.

2000-luvulla seuraa elää edelleen nousukauttaan. Uusia jäseniä liittyy seuraan. Myös nuoret ovat kiinnostuneita karjalaisuudesta. Myös hämäläiset ovat kiinnostuneita osallistumaan toimintaamme.

Haluan kiittää tässä esitykseni lopussa kaikkia seuramme aktiivisia jäseniä jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, että Jokioisten Karjalaisseura on edelleen voimissaan ja tulee sitä olemaan tulevaisuudessakin. KIITOS !