Perustaminen

Eurajoelle muuttaneet karjalaiset pitivät tärkeänä, että sodanjälkeisissä olosuhteissa voitaisiin vaalia kotiseudun perinteitä ja saada yhteen Eurajoelle muuttaneet karjalaiset. Perustamisvuodesta lähtien nähtiin tärkeänä ajaa karjalaisten asioita kuntatasolla, vaalipiireihin ja kunnallisiin elimiin pyrittiin saamaan karjalaista edustusta.

Eurajoen seurojentalolla pidettiin 30.01.1946 Eurajoen karjalaisseuran perustava kokous. Läsnä oli 18 seuraa kannattavaa jäsentä ja nimeksi merkittiin Eurajoen karjalaisseura ry. Säännöiksi otettiin Karjalan Liiton toimittamat mallisäännöt. Johtokuntaan valittiin 9 varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Seuralle päätettiin painattaa jäsenkortteja 500 kpl, niihin laitettiin painatukseksi Eurajoen karjalaisseura ry, jäsenkortti. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 20 mk.

Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martta Kari, varapuheenjohtajaksi Pekka Lavonen ja rahastonhoitajaksi Aarne Kuisma. Opettaja Martta Kari toimi kaksi vuotta puheenjohtajana. Ensimmäisiä kunnallisvaaliehdokkaita olivat Matti Ovaska, Niilo Luukkanen ja Armas Suutari, maanvuokraus ja asutusmahdollisuuksien selvitys annettiin tehtäväksi Matti Ovaskalle ja Matti Javanaiselle. Ainoana toimikuntana perustettiin huvitoimikunta, jonka jäseneksi valittiin mm. Veikko Miikkulainen. Ensimmäisenä vuonna Kaukomäellä pidettiin karjalaisaiheinen yleisöjuhla.

Kattojärjestöt Karjalan liitto ja Satakunnan karjalaisseurojen piiri toimivat aktiivisesti seurojen suuntaan, mistä osoituksena useat kiertokirjeet ja ne annettiin tiedoksi jäsenistölle. Johtokunnan jäsenille päätettiin tilata "Karjalainen Kansa" -lehti.

Varojen puutteen vuoksi karjalaisille rakentajille suunniteltuja kunniakirjoja ei voitu vielä tilata, osittain tästä syystä ensimmäiset iltamat järjestettiin varainhankinnan vuoksi. Toiminta alkoi vähitellen vireytyä, maksullisia kesäjuhlia päivä- ja iltatilaisuuksineen järjestettiin. Urheilukilpailujen pito aloitettiin. Joulujuhlaa vietettiin kristillisellä opistolla.

Pöytäkirjoissa mainitaan karjalaisten iltojen pitoa jatkettavan entiseen tapaan, mutta vieraskirjassa illat nimetään ompeluilloiksi. Ompeluiltoja pidettiin ainakin kerran kuukaudessa, joskus kahdesti.

 

Puheenjohtajat

Vuonna 1948 alkoi Matti Kortteen ensimmäinen puheenjohtajakausi, mitä kesti kolme vuotta. Martta Kari siirtyi puheenjohtajan tehtävästä rahastonhoitajaksi niin ikään kolmeksi vuodeksi. Sihteerinä toimi tänä aikana Hulda Meski kaksi vuotta ja hänen jälkeensä aloitti sihteerin työt Matti Ovaska, toimien sihteerinä 11 vuotta ja rahastonhoitajana 10 vuotta. Talousarvion laadinta aloitettiin vuonna 1949 jatkuen edelleen vuosittain. Jäsenmaksu korotettiin 25 markkaan, mutta se oli liittymismaksu, vuosittaista keräystä ei suoritettu muutamaan vuoteen.

Toivo Kuisma aloitti yhdeksän vuotta kestäneen puheenjohtajakautensa vuonna 1951. Tänä kautena Katri Asikainen valittiin johtokunnan jäseneksi. Hän toimi naistoimikunnan puheenjohtajana vuoteen 1991 asti. Uutena toimikuntana oli perustettu ohjelman avustustoimikunta, jonka jäseneksi valittiin mm. Esko Kopra. Hän toimii vieläkin aktiivisesti seurassa.

Matti Kortteen toinen puheenjohtajakausi alkoi vuonna 1960 ja kesti seitsemän vuotta. Eero Matikainen aloitti 28 vuotta kestävän luottamustehtävän, ollen sihteerinä ja rahastonhoitajana 12 vuotta ja vielä pelkästään rahastonhoitajana 16 vuotta.

Pentti Ovaska toimi puheenjohtajana vuodet 1968 ja 1969. Heikki Pärssinen aloitti yhteensä 19 vuotta kestäneen puheenjohtajakautensa vuonna 1970. Kerttu Mäkelä aloitti toimintansa karjalaseurassa, varapuheenjohtajana kuusi ja sihteerinä 15 vuotta. Veikko Miikkulainen toimi varapuheenjohtajana 20 vuotta.

1980-luku alkoi Heikki Pärssisen jatkaessa puheenjohtajana. Vuosina 1983 ja 1984 oli puheenjohtajana Toivo Lankinen ja sen jälkeen taas Heikki Pärssinen vuoteen 1989 asti. Eero Matikainen toimi rahastonhoitajana, Kerttu Mäkelä sihteerinä. Eila Kallikari aloitti kahdeksan vuotta kestäneen sihteerin tehtävän vuonna 1988.

Timo Pärssinen aloitti vuonna 1989 puheenjohtajana toimien tehtävässä 13 vuotta. Pekka Matikka aloitti rahastonhoitajana vuonna 1989. Sihteerin tehtäviä hoiti Hely Laine vuodesta 1996 vuoteen 2005 ja jatkaen vuodesta 2006 eteenpäin. Rahastonhoitajana toimi Marja-Riitta Kopra vuodet 2002-2009. Virpi Uola toimi seuran sihteerinä vuoden 2005.

Pekka Matikka tuli seuran puheenjohtajaksi vuonna 2002. Vuonna 1985 hänet oli nimitetty ohjelmatoimikunnan varapuheenjohtajaksi, vuonna 1986 johtokunnan jäseneksi, rahastonhoitajaksi vuonna 1989 jatkaen vuoteen 2002 asti, onpa hänen nimensä vieraskirjassa jo 1950-luvulla. Hänen impulsiivinen toimintatarmonsa on luonut leimansa koko seuran nykyiseen toimintaan. Varapuheenjohtajana toimii Kullervo Matikainen. Rahastonhoitajan tehtävää hoitaa vuodesta 2009 alkaen Mirja Paasikivi. Hely Laine hoitaa edelleen sihteerin tehtäviä.

 

Seuran puheenjohtajat

Martta Kari 1946-1948

Matti Korte 1948-1951

Toivo Kuisma 1951-1960

Matti Korte 1960 1967

Pentti Ovaska 1968-1969

Heikki Pärssinen 1970-1982; 1985-1989

Toivo Lankinen 1983-1984

Timo Pärssinen 1989-2001

Pekka Matikka 2002-2012

Raija Jalonen 2013-2018

Markku Verronen 2019-