Historiaa

Elimäen Karjalaseuran historiaa

Oli vuosi 1940. Jääskestä Talvisodan evakkoon lähteneiden pääsijoituskunta oli Säkylä. Siellä perustettiin kesällä 1940 Karjalaseura Jääski. Seuran ensimmäiseen johtokuntaan valittiin henkilöitä, jotka vaikuttivat myöhemmin vastaavissa tehtävissä Elimäellä. Puheenjohtajaksi valittiiin pastori Arvi Valkonen Ensosta. Jäseniä olivat Arvi Ikävalko, Arvi Kurki, Anna-Leena Ora, Emilia Kiiveri, Tyyne Viskari, Uuno Lyyra, Väinö Ahtiainen, Lauri Niemi, Antti Viskari, Arvi Puhakka ja Tauno Kiiveri. Johtokunta oli tässä kokoonpanossa, kunnes se liitettiin Elimäen Karjalaisiin vuonna 1946. Jatkosodan aikana huomattava osa jääskeläisistä palasi kotiseuduilleen, joten toiminta keskeytyi tänä aikana.

Elimäelle oli vuoden 1945 loppuun mennessä siirtynyt n. 3000 Karjalan siirtolaista. He olivat lähtöisin 32 luovutetun alueen kaupungista, kauppalasta ja kunnasta. Pääosa heistä oli lähtöisin Jääskestä ja Säkkijärveltä. Varsin pian tuli ajankohtaiseksi siirtoväen oman seuran perustaminen. Ja näin tapahtui: Heinäkuun 8. päivä 1945 kokoontui 20 jääskeläistä ja säkkijärveläistä Juho Jääskeläisen asuntoon. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa yhdysside ja etujärjestö Elimäen pitäjään. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Toivo Jarva, joka hoiti tätä tehtävää ansiokkaasti 16 vuotta. Seuran toiminta oli varsinkin alkuvuosina erittäin vilkasta. Järjestettiin paljon erilaisia juhlia ja tapahtumia. Alkuvuosina seura hoiti myös taloudellisia kysymyksiä, kuten siirtoväen karjan vaikean rehutilanteen onnistunut ratkaiseminen taitavan vaikuttamistoiminnan avulla. Kulttuuri- ja perinnekysymykset nousivat toiminnassa tärkeiksi erityisesti 1950-luvulla.

Seuran vakiintunutta perustoimintaa on ollut vuosikymmenien ajan tarinaillat, kirkkopyhät, rantaillat, osallistuminen Karjalan Liiton ja Kymenlaakson piirin juhliin ja tapahtumiin. Kotiseutumatkat ovat luonnollisesti olleet keskeistä toimintaa 1990-luvulta lähtien. Kokoukset on pidetty säännöllisesti ja seuran lippu on miltei aina liehunut Karjalan Liiton kesäjuhlissa, kuten kesällä 2018 Kouvolassa. Siellä seuran jäsenet toimivat innokkaasti myös talkoolaisina eri tehtävissä. Seuran puheenjohtajina ovat tähän mennessä toimineet Toivo Jarvan jälkeen Eenok Sajomaa, Mauno Puhakka, Erkki Rossi, Hannu Kiiveri ja Pekka Sajomaa. Vuodesta 2018 lähtien puheenjohtajana on toiminut Päivi Sipponen.

Seura on pitänyt tärkeänä ylläpitää yhteyksiä omaan kuntaansa ja seurakuntaansa sekä alueella toimiviin yhteisöihin. Myös Korian Seudun Karjalaseuran kanssa on ollut monenlaista yhteistyötä. Koska Karjalassa syntyneiden henkilöiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, nähtiin ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi muuttaa seuran nimi vastaamaan selkeämmin nykyistä tilannetta ja niinpä seuran nimi muutettiinkin vuodesta 2011 lähtien jatkamaan nimellä Elimäen Karjalaseura ry. Näin seuran tarkoituksena onkin toimia aikaisempaa laajemmin karjalaisten ja karjalaisuudesta kiinnostuneiden kulttuurijärjestönä paikkakunnalla. Yhdistys kuuluu edelleen jäsenenä Karjalan Liittoon.

Kuva alla. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki paljastettiin Elimäellä 28.8.1955. Patsaan on suunnitellut taiteilija Walter Mikkola.