Karjalainen kulttuuri

Karelianismi

 
Karelianismiksi kutsutaan tieteen ja taiteen ihannoivaa kiinnostusta Karjalaa kohtaan. Se on osa suomalaista 1800-luvun lopun kansallisromanttista virtausta.
 
Karelianismi synnytti ajatuksen Suomen suvusta. Ajatuksesta kehittyi myös suursuomalaisuuden aate. Erityisen painon karelianismi sai sortovuosina.
 
Taiteilijoiden lisäksi kansatieteilijät, kansanrunouden tutkijat, luonnontieteilijät ja kielentutkijat suuntasivat Karjalaan.
 
Kuvataiteen kareliaaneja olivat Akseli Gallen-Kallela,  Eero Järnefelt, Louis Sparre, Pekka Halonen, Albert Edelfelt.
 
Musiikin karelinismi henkilöityy Jean Sibeliukseen.
 
Kirjallisuudessa Karjalasta ja Kalevalasta innostuivat Eino Leino ja Juhani Aho.
 
Taiteen karelianismiin ovat antaneet panoksensa myös arkkitehti Viktor Sucksdorff ja valokuvaaja I.K. Inha.
 
Karelianismin taiteilijat saivat toisiltaan vaikutteita työhönsä yli taiteenlajien rajojen.
 
Pekka Halosen maalaus "Neiet niemen nenässä" syntyi Sibeliuksen kuorosävellystä (Väinämöisen venematka) kuunnellessa. Pekka Halosen maalauksesta Eino Leino puolestaan sai virikkeitä runoelmaansa "Kivesjärveläiset".