Karjala ja karjalaisuus

Juuret

Monella suomalaisella on karjalaiset juuret. Sotien jälkeen yli 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa, kun Karjalan alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Siirtokarjalaiset asutettiin eri puolille nykyistä Suomea. Kaupunkien asukkaita Viipurista, Käkisalmesta ja Sortavalasta asutettiin kaupunkeihin, muun muassa Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Lahteen, Lappeenrantaan, Jyväskylään ja Kuopioon. Maanviljelijät ja muu maaseudun väki sijoitettiin maaseudulle, esimerkiksi suojärveläisiä Pohjois-Savoon, jaakkimalaisia Pohjanmaalle, hiitolaisia Satakuntaan ja kuolemajärveläisiä Varsinais-Suomeen.

Monille paikkakunnille perustettiin karjalaisseuroja pitämään yhteyttä siirtokarjalaisten kesken. Vuosikymmenien jälkeen seuratoiminta on monin paikoin aktiivista ja seuraavat sukupolvet ylläpitävät toimintaa. Seurat järjestävät matkoja vanhempien kotiseuduille, tekevät sukututkimusta, pitävät juhlia ja kokoontuvat säännöllisesti karjalaisen perinteen ja kulttuurin puitteissa. Omat juuret kiinnostavat.

Karjalainen perinne säilyy ruokakulttuurissa ja tapaperinteessä sekä käsitöiden parissa. Esihistoria, kulttuurihistoria, sotahistoria ja yleensä Karjalan historia kiinnostaa monia. Oman suvun juuret kytkeytyvät monin tavoin historiaan ja perinteisiin.